Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen ja palautuminen eksentrisen ja konsentrisen polkuergometrikuormituksen jälkeen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Santala, Jukka
dc.date.accessioned 2011-10-11T20:06:31Z
dc.date.available 2011-10-11T20:06:31Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011101111529 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/36795
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasjärjestelmän väsymistä, väsymismekanismeja ja palautumisen dynamiikkaa nilkan- ja polvenojennus liikkeissä eksentrisen ja konsentrisen polkuergometrikuormituksen jälkeen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään onko polkuergometrillä - eri lihastyötavoilla - toteutetulla lihasten väsytyksellä eroa alaraajojen lihasten väsymiseen ja siitä palautumiseen maksimi voimantuoton, voimantuottonopeuden ja neuraalisen adaptaation näkökulmasta. Voimantuottoa tarkasteltiin nilkan- ja polvenojenojennuksen isometristä maksimivoimaa mittaamalla. Lihasaktiivisuutta tutkittiin mittaamalla voimantuoton aikainen EMG sekä nilkan että polven ojennuksessa. Lihastyötavan vaikutusta lihasperäiseen adaptaatioon selvitettiin voiman sekä polvenojentajan matala- (LFF) ja korkeataajuusväsymys (HFF) mittausten avulla. Neuraalista adaptaatiota tarkasteltiin oikean jalan soleus lihaksen refleksivasteen (H-refleksi) ja M-aallon muutoksilla. Tutkimus suoritettiin Jyväskylän yliopiston Vuokatin toimipisteen opetus- ja laboratorio tiloissa ja tutkimukseen osallistui 12 vapaaehtoista aktiivisesti liikkuvaa mieshenkilöä. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin tutkimussuunnitelman mukaiset mittaukset sekä ennen konsentrista ja eksentristä polkuergometri väsytystä että väsytyksen jälkeen. Lihasväsymisen aikaansaamiseksi koehenkilöiden yksilöllinen polkuergometri kuormitustaso molemmille lihastyötavoille määriteltiin maksimi poljinvoiman avulla tutustumispäivän yhteydessä. Lihasten väsytys suoritettiin 40%:n kuormalla maksimi voimantuotosta kolmessa 15 minuutin jaksoissa, joiden välissä oli kolmen minuutin palautumisjakso. Sekä eksentrinen että konsentrinen mittausprotokolla koostui 1) mittauksista ennen väsytystä, 2) joko eksentrinen tai konsentrinen väsytys kuormitusprotokollan mukaan, 3) polvenojennusvoiman mittauksista heti väsytyksen jälkeen, 4) mittauksista kaksi tuntia väsytyksen jälkeen, 5) mittauksista kaksi päivää väsytyksen jälkeen ja 6) mittauksista seitsemän päivää väsytyksen jälkeen. Jokaisessa mittausjaksossa kaikille koehenkilöille suoritettiin 1) maksimi H-refleksi ja maksimi M-aalto soleus-lihaksesta tibialis anterior-hermoa stimuloimalla, 2) maksimi tahdonalainen isometrinen nilkanojennuksen voima (MVC) ja samanaikainen EMG soleus- ja medial gastrocnomius-lihaksista, 3) maksimi tahdonalainen isometrinen polvenojennus voima (MVC) ja samanaikainen EMG vastus lateralis- ja rectus femoris-lihaksista, 4) nilkan- ja polvenojennuksen voimantuottonopeus (RFD), 5) korkea (HFF)- ja matala (LFF)-taajuusväsymys voimavasteet polvenojentajasta (m.quadriceps). Lisäksi ennen väsytyksiä koehenkilöiltä mitattiin pituus, paino ja kehon koostumus sekä suoritettiin liikunta-aktiivisuus kysely. Eri kuormitusmittausten välillä Jokaisella koehenkilöllä oli vähintään seitsemän päivän lepojakso. Nilkanojennus. Maksimi isometrinen nilkan ojennusvoima (2195±577 N vs. 1901±481 N; p<0.01) ja voimantuottonopeus (5261±2094 N/s vs. 3600±1886 N/s; p<0.05) laskivat tilastollisesti merkitsevästi eksentrisen väsytyksen jälkeen. Maksimivoima eksentrisessä suorituksessa oli merkitsevästi (2049.91±656.67 N; p<0.05) alhaisemmalla tasolla vielä seitsemän päivän palautumisen jälkeen. Vastaavia, tilastollisesti merkitseviä maksimivoiman ja voimantuottonopeuden muutoksia ei havaittu konsetrisen väsytyksen jälkeen. Eksentrisen väsytyksen jälkeen EMG200/EMGmax –suhde laski (1.11±0.36 vs. 0.94±0.40; p<0.01) soleus-lihaksessa kaksi päivää väsytyksen jälkeen (2d). Konsentrisen väsytyksen jälkeen soleus-lihaksen EMGmax -arvoissa havaittiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia kaksi tuntia (0.24±0.09 mV => 0.20±0.08 mV; p<0.01) ja kaksi päivää suorituksen jälkeen (0.24±0.09 mV => 0.17±0.07 mV; p<0.01). Polvenojennus. Voimantuottonopeus laski tilastollisesti merkitsevästi välittömästi sekä eksentrisen (3874±2192 N/s vs.2356±1621 N/s; p<0.01) että konsetrisen (4218±1776 N/s vs. 3297±1510 N/s; p<0.01) väsytyksen jälkeen. Eksentrisen väsytyksen tapauksessa voimantuottonopeus oli edelleen tilastollisesti merkitsevästi laskenut (2966±1917 N/s; p<0.05) vielä kahden tunnin palautumisen jälkeen. EMG aktiivisuudessa (EMG200/EMGmax) havaittiin muutos konsentrisen väsytyksen tapauksessa rectus femoris-lihaksessa (1.00±0.25 vs. 0.90±0.21; p<0.05) verrattaessa ennen väsytystä mitattua arvoa kahden päivän palautumisen jälkeen mitattuun arvoon. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia havaittiin myös vastus lateralis-lihaksen EMGmax –arvoissa konsentrisen väsytyksen tapauksessa sekä kaksi tuntia (0.51±0.09 mV => 0.41±0.12 mV; p<0.01) että kaksi päivää (0.51±0.09 mV => 0.32±0.19 mV; p<0.01) väsytyksen jälkeen. H-refleksi ja M-aalto. Eksentrisessä väsytyksessä M-aallon arvo laski 5.64±2.61 mV:sta arvoon 4.82±2.56 mV; p<0.05 kaksi tuntia väsytyksen jälkeen. H-refleksin arvo nousi 2.13±1.21 mV:sta arvoon 2.45±1.31 mV (etm). H/M-suhde kasvoi tilastollisesti merkitsevästi arvosta 0.36±0.13 arvoon 0.52±0.16 (p<0.05) kahden tunnin palautumisen jälkeen. Konsentrisen tapauksen H/M-suhde nousi kahden tunnin palautumisen jälkeen, ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että polkuergometrillä toteutettu väsytys vaikuttaa enemmän nilkanojentaja- kuin polvenojentajalihasten maksimi voimantuottoon, voimantuottonopeuteen ja lihasaktiivisuuteen. Toisaalta tulokset viittaavat myös siihen, että hermo-lihasjärjestelmän voimamuuttujien arvojen muutokset ovat selvempiä eksentrisen kuormituksen jälkeen kuin konsentrisen kuormituksen jälkeen ja väsymislähteet ovat enemmän periferisiä kuin sentraalisia.
dc.format.extent 69 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other hermo-lihasjärjestelmä
dc.title Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen ja palautuminen eksentrisen ja konsentrisen polkuergometrikuormituksen jälkeen
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2011101111529
dc.subject.ysa lihakset
dc.subject.ysa väsymys
dc.subject.ysa rasitus
dc.subject.ysa palautuminen
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physcal Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine biomekaniikka fi
dc.contributor.oppiaine liikuntateknologia fi
dc.date.updated 2011-10-11T20:06:31Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record