Fyysisen aktiivisuuden yhteys iäkkäiden henkilöiden kotihoidon käyttöön

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Lankinen, Saija
dc.date.accessioned 2010-09-15T15:59:21Z
dc.date.available 2010-09-15T15:59:21Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/25002
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201009152573 en
dc.description.abstract Väestön ikääntymisellä ja siihen liittyvillä sairauksilla sekä toimintakyvyn heikkenemisellä on yhteys päivittäisten toimintojen vaikeutumiseen ja sitä kautta palvelutarpeen lisääntymiseen. Fyysisellä aktiivisuudella on kuitenkin mahdollista parantaa terveyttä ja toimintakykyä. Fyysisellä aktiivisuudella on mahdollista vähentää myös sairaala- ja laitoshoidon tarvetta sekä lääkäripalvelujen käyttömäärää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä iäkkäiden henkilöiden kotihoidon käyttöön. Aineistona käytettiin Ikivihreät-projektin haastatteluaineistoa 75-vuotiaille jyväskyläläisille vuonna 1989 (n=355). Tutkimuksessa tarkasteltiin kysymyksiä, jotka käsittelivät siviilisäätyä, asumista, sairauksia, toimintakykyä sekä vapaa-ajantoimintaa ja palvelujen käyttöä. Lisäksi tarkasteltiin erikseen kerättyä osa-aineistoa (n=187) ikääntyneiden elämänaikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Aineistoa analysoitiin frekvenssijakaumien, ristiintaulukoiden ja Khiin neliötestin avulla. Fyysisen aktiivisuuden ja kotihoidon käytön yhteyttä analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Kotihoidon käyttö ei eronnut elämänaikaisen fyysisen aktiivisuuden ryhmien välillä ristiintaulukoinnilla (p=0.347) eikä logistisella regressioanalyysilla (p=0.933). Sen sijaan viimeaikaisen fyysisen aktiivisuuden eri ryhmien välillä oli eroja kotihoidon käytön suhteen ristiintaulukoinnissa (p<0.001). Viimeaikainen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä kotihoidon käyttöön myös logistisella regressioanalyysilla. Kuluneena vuonna vähäisesti fyysisesti aktiivisilla oli yli kolminkertainen todennäköisyys käyttää kotihoitoa kuin aktiivisemmilla (OR=3.32, 95% CI=1.72-6.42, p<0.001). Naiset käyttivät kotihoitoa kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin (OR=2.25, 95 % CI=1.05-4.83, p=0.037). Lisäksi niillä, joilla oli sydän- ja verisuonisairauksia, oli lähes kaksi kertaa suurempi riski käyttää kotihoitoa kuin niillä, joilla ei ollut kyseisiä sairauksia (OR=1.92, 95 % CI=1.01-3.65, p=0.046). Tulokset osoittavat, että viimeaikainen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä ikääntyneiden kotihoidon käyttöön. Tulos tukee ajatusta, jonka mukaan ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen ja tukeminen on yksi mahdollinen keino vähentää ikääntyneiden kotihoidon tarvetta.
dc.format.extent 42
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Kotihoito
dc.subject.other fyysinen aktiivisuus
dc.subject.other ikääntyneet
dc.title Fyysisen aktiivisuuden yhteys iäkkäiden henkilöiden kotihoidon käyttöön
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201009152573
dc.subject.ysa kotihoito
dc.subject.ysa fyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysa ikääntyneet
dc.subject.ysa toimintakyky
dc.subject.ysa palvelut
dc.subject.ysa terveys
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Terveystieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Health Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto en
dc.contributor.oppiaine Gerontology and Public Health en
dc.contributor.oppiaine gerontologia ja kansanterveys fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record