Kestävän kehityksen ohjelmat peruskouluissa ja lukioissa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Susiluoma, Saara
dc.date.accessioned 2010-04-22T10:51:52Z
dc.date.available 2010-04-22T10:51:52Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201004221552
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/23261
dc.description.abstract Tutkimuksessa selvitettiin kestävän kehityksen kasvatuksen tilannetta peruskouluissa ja lukioissa. Tarkastelussa olivat ympäristöohjelmien, -vastaavien ja -ryhmien määrät sekä koulun koon ja asteen vaikutus niihin. Tilannetta tarkasteltiin myös esimerkkimaakuntien näkökulmasta. Ympä-ristöohjelman tehneiltä kouluilta tiedusteltiin lisäksi ohjelman vaikutta-vuutta, sisältöä ja laatimisprosessia. Niiltä kouluilta, joilla ohjelmaa ei ol-lut, kysyttiin syytä siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin ympäristöministe-riön tuella toteutetusta hankkeesta, jossa tehtiin laaja kysely keväällä 2008. Kysymykset olivat strukturoituja ja vastauksia saatiin kaikkiaan 597 kou-lusta. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti laskemalla frekvenssejä, prosentteja sekä ristiintaulukoimalla ja arvioimalla erojen tilastollista merkitsevyyttä Khiin neliö -testillä. Tutkimuksen taustalla ovat kansalliset kestävää kehitystä edistävän kas-vatuksen ja koulutuksen strategiat, joissa tavoitteena on, että kaikki kasva-tusorganisaatiot laativat oman kestävän kehityksen ohjelman. Suomen strategiat pohjaavat kansainvälisiin prosesseihin, joista tärkeimpänä YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005–2014. Tut-kimuksen tuloksia verrataan vuosituhannen vaihteessa tehtyyn teema-arviointiin. Ympäristöohjelma ja -vastaava on noin neljänneksessä oppilaitoksia. Ym-päristöryhmä löytyy noin 19 prosentista kouluja. Liki 60 prosentilla ei ole mitään kysytyistä. Koulun koko oli merkittävin vaikuttaja ympäristöoh-jelmien määriin: pienissä oli vähiten, suurissa eniten. Maakuntien väliltä löytyi myös selkeitä eroja. Ohjelmat olivat vaikuttavia, mutta epätarkkoja eikä osallistuminen niiden valmistelussa ollut laajaa. Laadukkaita ohjel-mista oli 40 prosenttia. Näissä ohjelmissa oli määritelty tavoitteet, toimen-piteet, arviointi ja vastuuhenkilöt. Hyvä osallistuminen, jolloin opettajat, oppilaat ja muu henkilökunta saivat osallistua, toteutui 29 prosentissa oh-jelmia. Laadukas ohjelma ja hyvä osallistuminen toteutuivat 20 prosentis-sa ohjelmia.
dc.format.extent 90
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other ympäristökasvatus
dc.subject.other kestävää kehitystä edistävä kasvatus
dc.subject.other ympäristöohjelma
dc.subject.other kestävän kehityksen ohjelma
dc.subject.other koulutusjaosto
dc.title Kestävän kehityksen ohjelmat peruskouluissa ja lukioissa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201004221552
dc.subject.ysa ympäristökasvatus
dc.subject.ysa kestävä kehitys
dc.subject.ysa kasvatus
dc.subject.ysa ympäristöohjelmat
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Education en
dc.contributor.laitos Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor.laitos Department of Teacher Education en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine luokanopettajakoulutus fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record