Onnea tavoitellen, vaaraa välttäen : kansanomainen uskonnonharjoitus sekä noituus- ja taikuuskäsitykset puhdasoppisuuden ajan Kuopion pitäjässä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kuronen, Miia
dc.date.accessioned 2010-02-05T12:25:30Z
dc.date.available 2010-02-05T12:25:30Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201002051189 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/22902
dc.description.abstract Tutkielma käsittelee kansanomaista uskonnonharjoitusta sekä taikuuteen ja noituuteen liittyneitä käsityksiä Kuopion pitäjässä vuosina 1670–1710. Työssä tarkastellaan sitä, millaista rahvaan uskonnonharjoitus oli Ruotsin valtakunnan itäisessä periferiassa, ja millaisiin käsityksiin ja maailmankuvaan se perustui. Tutkielmassa käsitellään myös rahvaan ja papiston sekä maallisen esivallan välistä vuorovaikutusta ja selvitetään, miten rahvaan käsitykset oikeanlaisesta uskonnosta erosivat esivaltojen käsityksistä. Työn pääasiallisina lähteinä on käytetty Kuopion rovastin- ja piispantarkastusten pöytäkirjoja sekä kihlakunnanoikeuden renovoituja tuomiokirjoja. 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa valtio ja kirkko pyrkivät kasvattamaan ja kontrolloimaan alamaisia luterilaisen puhdasoppisuuden hengessä. Tiukkaa valvontaa pidettiin tärkeänä, koska kollektiivisen ajattelun mukaan yhdenkin alamaisen tekemä synti saattoi vetää Jumalan vihan valtakunnan päälle ja johtaa sotaan, katoon tai kulkutauteihin. Mooseksen lain ottaminen viralliseksi oikeusohjeeksi kiristi rikoksista langetettuja rangaistuksia. Paikallistasolla papisto opetti rahvaalle katekismusta ja ylläpiti kirkkokuria häpeärangaistusten sekä maallisen tuomioistuimen avulla. Papisto tuomitsi kaikenlaisen taikuuden, koska se rikkoi Jumalan käskyjä vastaan. Harvaan asutussa ja laajassa Kuopion pitäjässä kontrolli alkoi kiristyä vasta 1600-luvun loppuvuosikymmeninä, eikä täydellistä valvontaa saavutettu tutkimusjakson aikana. Kuopion seurakuntalaiset eivät vielä 1670-luvulla tunteneet juuri mitään kristinopin kappaleita, mutta opetus alkoi tuottaa tulosta 1700-luvun alkuvuosina. Kirkon kieltämät perinteiset uskonnolliset tavat säilyivät kuitenkin pitkälle 1700-luvulle saakka. Kuopiossa rahvaalla oli tapana tuoda tärkeinä juhlapyhinä uhrilahjoja kirkon alttarille. Kuopion kirkko oli tunnettu uhrikirkko, johon tultiin juhlapäivinä uhraamaan muistakin seurakunnista. Pitäjän väki vietti myös esikristillisiä ja katolisen pyhimyskalenterin mukaisia juhlia, joista jälkimmäisiinkin liittyi runsaasti etnisen uskonnon perinteitä. Lisäksi kuopiolaisilla oli yhä käytössä vanhakantaisia uhripaikkoja. Ihmiset harjoittivat myös kotitaikuutta tai kääntyivät tarvittaessa syntyloitsuperinteen tuntevan parantajan puoleen. Taikuutta harjoittamalla ja uhraamalla pyrittiin samanlaisiin päämääriin: terveyteen ja elinkeinoihin liittyvän onnen säilyttämiseen sekä vahingollisilta voimilta suojautumiseen. Vaaraksi koettiin noituus sekä normirikkomuksesta seuraava rangaistus yliluonnollisten olentojen taholta. Erilaiset uskonnolliset perinteet ja maagiset käytännöt muodostivat talonpoikien maailmankuvassa yhtenäisen kokonaisuuden. Kuopiossa noituussyytöksiä esiintyi mm. Pohjois-Savossa yleisten suurperheiden keskuudessa perheen sisäisten konfliktien seurauksena. Savon noituus- ja taikuustapausten vähäiseen lukumäärään vaikutti työnteon luonne kaskitaloudessa sekä yhteisöllisen kontrollin heikkous. Keskustelua oikeanlaisesta uskonnonharjoituksesta käytiin käräjillä sekä rovastintarkastustilaisuuksissa. Papisto määritteli oikean uskon, mutta rahvaalla oli myös mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Myös passiivista vastarintaa esiintyi esivaltojen pyrkiessä tukahduttamaan uskonnollisia perinteitä. Talonpojat eivät halunneet luopua perinteisen uskonnon tavoista ja rituaaleista, koska niiden uskottiin turvaavan kotitalouden tulevan menestyksen.
dc.format.extent 111
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Kansanusko
dc.subject.other magia
dc.subject.other noituus
dc.subject.other taikausko
dc.subject.other maailmankuva
dc.subject.other puhdasoppisuus
dc.subject.other 1600-luku
dc.subject.other paikallisyhteisöt
dc.subject.other Savo
dc.subject.other Kuopio
dc.title Onnea tavoitellen, vaaraa välttäen : kansanomainen uskonnonharjoitus sekä noituus- ja taikuuskäsitykset puhdasoppisuuden ajan Kuopion pitäjässä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201002051189
dc.subject.ysa 1600-luku
dc.subject.ysa kansanusko
dc.subject.ysa magia
dc.subject.ysa noituus
dc.subject.ysa taikausko
dc.subject.ysa maailmankuva
dc.subject.ysa puhdasoppisuus
dc.subject.ysa paikallisyhteisöt
dc.subject.ysa Savo
dc.subject.ysa Kuopio
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Historian ja etnologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of History and Ethnology en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Suomen historia fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record