Intentions of early retirement and continuing to work among middle-aged and older employees

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Bonsdorff, Monika von
dc.date.accessioned 2009-09-18T05:37:46Z
dc.date.available 2009-09-18T05:37:46Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.isbn 978-951-39-3673-0
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3673-0
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/21764
dc.description.abstract The purpose of this study is to investigate personal, health, work, and work-related psychological factors in association with employee intentions of early retirement and continuing to work after retirement in the form of bridge employment. In addition, the study aims to further our understanding of what motivates older employees by investigating age-related differences in employee reward preferences. The study draws upon several theoretical perspectives, including continuity theory, the life course perspective, theories on motivation, and the meaning of work for older employees. Survey data from three individual research projects are used in this study - age management studies consisting of three separate hospital surveys collected from the Central Finland Central Hospital and Kuopio University Hospital, a longitudinal study on aging municipal employees (KVTEL 1981-1997) conducted by the Finnish Institute of Occupational Health between 1981 and 1997 and the Merit Principal Survey data collected by the U.S. Merit Systems Protection Board (MSPB) in 2000.Good perceived health, good work ability and positive work-related psychological factors, such as the absence of negative perceptions about work, reward satisfaction, and high job control and job satisfaction are significantly associated with employee intentions to continue working instead of retiring early. This dissertation looks at gender-differences in the stability of predictors of early retirement intentions. Men seem to be more strongly affected by poor health in older age, whereas women seem to be more affected by the positive and negative psychological aspects of work from mid-life onwards. In addition, there are age-related differences in reward preferences. Older employees prefer financial rewards more than younger employees. Reward preferences and work motivation can partly be interpreted through motivation theories and the meaning of work for older employees.This study highlights the importance of organizational management practices in enabling older individuals to continue working longer. Understanding decisions in late-career in terms of timing, individual choices and psycho-physical entities can help us come to grips with the challenges of the aging workforce in future decades. en
dc.description.abstract Monika von Bonsdorff tutki väitöskirjassaan työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin.Hän osoittaa, että nämä tekijät ovat merkittäviä aina keski-iästä alkaen. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten, työhyvinvointiin liittyvät seikat puolestaan naisten eläkeaikeisiin.Tutkimus osoittaa, että johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla.Von Bonsdorff huomasi suomalaisia sairaanhoitajia tutkiessaan, että palkitsemiseensa tyytyväisillä sairaanhoitajilla on vähemmän eläkeaikeita verrattuna palkitsemiseensa tyytymättömiin.- Myös heikoksi koettuun terveyteen liittyvät seikat saavat hoitajat epäilemään kykyään jatkaa työssään aina 63 vuoden ikään saakka, von Bonsdorff huomauttaa.Von Bonsdorff tutki myös suomalaisten sairaanhoitajien mielipiteitä palkitsemisesta. Hieman yllättäen ikääntyneet hoitajat arvostavat rahallista palkitsemista nuoria hoitajia enemmän.- Kaikki tutkimukseen osallistuneet arvostivat suuresti kaikkea palkitsemista, myös ei-rahallista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä sairaanhoitajia. Toisaalta, kunta-alan palkkausjärjestelmä palkitsi aina vuoteen 2004 saakka työntekijöitä työvuosien mukaan, von Bonsdorff kuvailee.Iäkkäät hoitajat ovat yleensä toimineet vuosikymmenten ajan työssään ja saattavat pitää rahallista palkitsemista osoituksena siitä, että työnantaja arvostaa heidän osaamistaan ja kokemustaan.Eläkeaikeita tutkittiin laajemmin kunta-alan työntekijöiden pitkittäistutkimuksessa. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustivat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita.- Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, von Bonsdorff sanoo.Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita.Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta. Tutkittaessa yhdysvaltalaisten valtion työntekijöiden työssäjatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä.Von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa niin sanotussa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa.- Monet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten viimeaikaiset toimet puhuvat siltatyön yleistymisen puolesta, toteaa von Bonsdorff.Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa yksilötasoista tutkimusaineistoa. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in business and economics;83.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3644-0
dc.subject.other eläköityminen
dc.subject.other bridge employment
dc.subject.other early retirement
dc.subject.other older employees
dc.subject.other continuity theory
dc.title Intentions of early retirement and continuing to work among middle-aged and older employees en
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3673-0
dc.subject.ysa työhyvinvointi
dc.subject.ysa ikääntyneet
dc.subject.ysa ikääntyminen
dc.subject.ysa työntekijät
dc.subject.ysa sairaanhoitajat
dc.subject.ysa työura
dc.subject.ysa varhaiseläkkeet
dc.subject.ysa eläkkeet
dc.subject.ysa henkilöstöjohtaminen
dc.subject.ysa johtaminen
dc.subject.kota 512
dc.subject.kota 316
dc.subject.kota 314
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylä University School of Business and Economics en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record