Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa

Abstract

Musiikkiterapiakuntoutuksen tavoitteena on tukea lapsen valmiuksia ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Osana lapsen kuntoutuksen kokonaisuutta musiikkiterapialla edistetään lapsen ja perheen arjen sujumista, osallistumismahdollisuuksia ja hyvinvointia. Musiikkiterapia on monipuolinen kuntoutusmuoto, joka mahdollistaa lapsen kehityksen tukemisen usealla eri osa-alueella samanaikaisesti, tiivistää Päivi Saukko väitöstutkimuksensa keskeisimmät tulokset.Saukko tarkasteli tutkimuksessaan lasten musiikkiterapiaprosesseissa asetettuja ja toteutuneita tavoitteita. Hän haastatteli vanhempia, joiden lapsi oli saanut kuntoutuksena musiikkiterapiaa. Lasten kuntoutuksen perusteena oli ollut esimerkiksi autismi, kehitysvamma, kuulovamma tai kielenkehityksen, tarkkaavaisuuden tai tunne-elämän vaikeudet. - Vanhempien näkökulma musiikkiterapiaan lapsen kuntoutusmuotona antaa uutta tietoa sekä musiikkiterapeuteille että muille lasten kuntoutuksen ammattilaisille, Saukko toteaa. Musiikki on musiikkiterapiatilanteessa lapsen ja terapeutin vuorovaikutuksen keskeinen väline, joka liittyy kaikkiin musiikkiterapian tavoitteisiin. Kunkin lapsen yksilölliset tavoitteet vaihtelevat riippuen lapsen iästä ja kehitystasosta sekä hänen vaikeuksistaan ja vahvuuksistaan. Nämä tavoitteet voidaan tämän tutkimuksen mukaan jaotella eritasoisiin tavoitealueisiin. Vuorovaikutuksen perusvalmiuksiin liittyviä tavoitealueita ovat tässä ja nyt kohtaaminen, kuunteleminen, rytmittäminen ja säätely. Lasta autetaan myös löytämään keinoja ja rohkeutta itseilmaisuun ja toimintaan musiikin avulla.- Musiikkiterapia soveltuu hyvin lapsen kuntoutusmuodoksi jo varhaiskuntoutuksen vaiheessa, esimerkiksi puheterapian rinnalla tai ennen sen aloittamista, Saukko päättelee. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös vastavuoroisen toiminnan, toimintakokonaisuuksien hallinnan tai leikin tukeminen. Musiikkiterapian antamat onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen hallinnan ja pystyvyyden tunnetta ja auttavat rakentamaan myönteistä minäkuvaa.- Esikoulu- tai kouluikäisenkin lapsen terapiassa on usein tarpeen aloittaa vuorovaikutuksen perustasta ja nostaa tavoitetasoa vasta vähitellen kohti erilaisten taitojen harjoittelua, Saukko huomauttaa. Soittamisen ja muun musiikkiin liittyvän toiminnan avulla lapsi voi harjoitella esimerkiksi kehonhallintaa ja kouluoppimista tukevia taitoja. Lapselle, joka tarvitsee pitkäaikaista kuntoutusta, musiikkiterapiajakso tuo motivoivaa vaihtelua kuntoutusprosessissa. Saukko havaitsi tutkimuksessaan myös, että musiikkiterapiaan valikoituneista lapsista osa tarvitsi muiden tavoitteiden lisäksi tai ensisijaisesti psykoterapeuttista tukea. Työskentely musiikkipsykoterapian keinoin soveltuu hyvin lapsille, joiden on eri syistä vaikea tai mahdoton ilmaista ja käsitellä tunteitaan sanallisesti.Kuntoutuskumppanuus tarkoittaa lapsen vanhempien, musiikkiterapeutin ja muiden työntekijöiden asiantuntemuksen yhdistämistä lapsen parhaaksi. Kuntoutuskumppanuus perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Läheinen yhteistyö on erityisen tärkeää pienten ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa. Yhteinen näkemys lapsen vaikeuksista ja vahvuuksista sekä terapian tarjoamista mahdollisuuksista edistää realististen tavoitteiden asettamista. - Tutkimuksessa todettiin, että yhteisesti sovittuja tavoitteita saavutettiin. Siksi terapian tavoitteita kannattaa pohtia yhdessä vanhempien kanssa. Terapiaprosessin aikana terapeutti ja vanhemmat jakavat myös ilon lapsen edistymisestä. Ilo ja toivo auttavat jaksamaan paremmin arjessa. Musiikkiterapian avulla lapsen ja hänen lähiympäristönsä väliseen vuorovaikutukseen voi löytyä uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös musiikki siirtyy yleensä terapiasta arkeen yhteiseksi tekemiseksi, tunteiden säätelyn välineeksi ja elämänsisällöksi, Saukko toteaa.

The aim of the present study was to explore the goals of music therapy within the context of child rehabilitation. The study included 21 music therapy processes of children with various diagnoses and problems. The data consisted of the parents’ interviews, the children’s rehabilitation plans and the music therapist’s therapy reports. Grounded theory was used to analyze the data and to construct a substantive theory based on it. As a result, a theoretical model of the general, individual and specific goals of music therapy was constructed.According to this study, the general goals of music therapy in child rehabilitation are to promote functioning, fluency of everyday life, participating and wellbeing of the child and the family. The specific goal of music therapy is to improve the child’s abilities and possibilities to interaction. Twelve categories of individual goals (abilities) of the children were found and a hierarchical model of them was constructed.The study identified three main components in supporting the child’s possibilities to interaction: The first is the music therapist as an interaction partner and the second is music in therapy and everyday life. The third important component is the cooperation with the parents and the professionals of different disciplines. Also the process of setting, changing and achieving the goals of music therapy was discussed in the study.Central aspects of music therapy as a part of the child’s rehabilitation process were considered especially from the perspective of parents, which provides new understanding for both music therapists and other professionals working in child rehabilitation.