Lapsen perhe eron jälkeen
Avioerojen yleistymisen seurauksena moni suomalainen lapsi kokee vanhempiensa avioeron
ja sitä seuraavat perhesuhteisiin liittyvät muutokset jo hyvinkin varhain eläen
keskellä moninaisia perhesuhteita. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli tutkia
vanhempiensa eron kokeneiden lasten perhesuhteita sekä lasten kokemuksia vanhempien
erosta. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapset käsitteellistävät oman eron jälkeisen
perheensä, millaisina nämä perhesuhteet lasten kertomana ilmenevät sekä miten vanhempien
ero on vaikuttanut lapsen elämään ja perhesuhteisiin. Aikaisempi lapsiin kohdistunut
avioerotutkimus on kiinnittänyt huomionsa ennemmin avioeron kielteisiin seurauksiin
kuin lasten omiin kertomuksiin avioeron jälkeisestä perhe-elämästä. Tämä
tutkimus paikantuu kriittisen lapsuustutkimuksen kentälle ja tutkimuksen taustalla on
ajatus lapsesta osaavana, oman elämänsä tulkitsijana.
Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kymmenen 7–15-vuotiaan suomalaisen,
vanhempiensa eron kokeneen ja yhden vanhemman perheessä elävän lapsen teemahaastattelusta.
Haastatteluiden lisäksi lasten perhesuhteita ja vanhempien eron jälkeisiä
muutoksia tarkasteltiin sosiaalisten verkostokarttojen ja aikajanojen avulla. Laadullinen
haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä luokittelua ja teemoittelua
apuna käyttäen.
Tässä tutkimuksessa lapset rakensivat oman eron jälkeisen perheensä hyvin
moninaisesti ja yksilöllisin keinoin. Biologiset vanhemmat ja usein myös biologiset
sisarukset olivat osa lasten perheverkostoja. Toisten lasten perheisiin lukeutuivat myös
uusperheenjäsenet, ja osa oli mieltänyt jopa isovanhempansa, muut sukulaiset tai
lemmikit osaksi perhettään. Verkostokarttoja analysoimalla löydettiin kaksi lasten perhekäsitysten
taustalla vaikuttavaa tulkintakehystä: biologisia sidoksia korostava perhetulkinta
ja joustava perhetulkinta. Lasten kertomusten mukaan vanhempien ero oli monesti
surullinen kokemus ja ikävintä olivat vanhempien väliset ristiriidat. Tulosten
perusteella vanhempien eroa seuraavilla muutoksilla voi kuitenkin olla kielteisten kokemusten
ja muutosten lisäksi myös myönteisiä seurauksia lapsen elämään.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29124]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lapsen perhekäsitys ja suhde vanhempiin eron jälkeen
Vainio, Eliisa (2013)Avioerot ja perheiden moninaisuus on lisääntynyt. Sen myötä tarve tutkia perhesuh-teita ja perhekäsityksiä on kasvanut. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana monitie-teistä Children’s Emotional Security in Multiple Family ... -
Lapsen vieraannuttamisen tarkastelu eroperheissä perhesysteemisen teorian valossa
Toivonen, Tiina (2021)Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään lapsen vieraannuttamista ilmiönä ja perheen sisäisenä konfliktina, jonka voidaan katsoa kiinnittyvän perheen vanhempien parisuhteen päättymiseen. Avo- ja avioerot ovat normalisoituneet ... -
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen : mitä, miksi ja miten?
Terävä, Johanna; Böök, Marja Leena (Ensi- ja turvakotien liitto, 2019)Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus on moniulotteinen ilmiö. Yhteistyövanhem- muutta toteuttaessaan aikuiset joutuvat pohtimaan uudella tapaa niin arvojaan, asen- teitaan kuin arkeaan. Eronneet vanhemmat tai muut lapselle ... -
Lapsen tuska huoltoriidassa : elämää vanhempien välissä
Väyrynen, Kristiina (2008) -
Hesitant versus confident family language policy : a case of two single-parent families in Finland
Vorobeva, Polina (Mouton De Gruyter, 2023)During the past decade, the field of family language policy has broadened its scope and turned its attention to diverse family configurations in versatile sociolinguistic contexts. The current study contributes to this ...