The career potential of migrant scholars in Finnish higher education : emerging perspectives and dynamics

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hoffman, David M
dc.date.accessioned 2008-10-21T11:24:11Z
dc.date.available 2008-10-21T11:24:11Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.isbn 978-951-39-3369-2
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3369-2
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19000
dc.description.abstract David Hoffman tutki väitöstyössään suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä työskentelevien akateemisten siirtolaisten näkökulmia ja kokemuksia. Tutkimus toi esiin tärkeitä haasteita liittyen suomalaisen väestön nopeaan ikääntymiseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Hoffmanin analyysi tunnisti tieteenaloja, joilla akateeminen liikkuvuus on vahvaa sekä aloja, joilla se on lähes olematonta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että akateeminen liikkuvuus toimii hyvin joidenkin siirtolaisryhmien kohdalla, kun taas toisia siirtolaisryhmiä ei juuri löydy henkilöstölistoilta. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, että Suomen houkuttelevuutta työpaikkana ja kotimaana korkeasti koulutetuille ja ammattitaitoisille siirtolaisille tulisi lisätä. Vetovoiman lisäämisen sijaan tulisi kuitenkin keskittyä takaamaan jo maassa olevien siirtolaisten pysyminen täällä. Tärkeä näkökohta on myös se, että korkeasti koulutetut siirtolaiset huomaisivat, että Suomessa on hyviä uramahdollisuuksia ja työskentely täällä ei vaaranna heidän uraansa, Hoffman huomauttaa. - Tutkimukseni ei käsittele ”ulkomaalaisia”. Viisi suomalaista yliopistoa kattavassa case-tutkimuksessa haastateltiin 42 siirtolaistaustaista henkilökunnan jäsentä 27:sta maasta. Haastatelluista 22 oli Suomen kansalaisia tai pysyviä asukkaita, vaikka kaikilla heistä olikin siirtolaistausta, Hoffman kertoo Siirtolaisia tarvittaisiin lisää opettajiksi ja tutkijoiksi Hoffmanin tutkimus tuo esiin kaksi ääripäätä. Joissakin yksiköissä siirtolaisia löytyy henkilöstön kaikilta alueilta, eivätkä ulkomaalaistaustaiset professorit, yksiköiden johtajat ja tutkimusryhmien vetäjät ole harvinaisia. Näissä yksiköissä akateemisia siirtolaisia on sekä vakituisissa viroissa että määräaikaisissa toimissa, joista on mahdollista nousta vakituiseen asemaan. Toisissa yksiköissä jopa rahoitettujen jatko-opiskelijoiden löytäminen voi olla vaikeaa. Yliassistenttien, opettajien, erikoistutkijoiden ja professoreiden joukossa ei välttämättä ole lainkaan siirtolaistaustan omaavia henkilöitä. - Suomea ihaillaan maana, jossa sosiaalisten ja ammattiryhmien välinen hierarkia ei ole yhtä jyrkkä kuin monissa muissa maissa. Monet siirtolaiset ovat kuitenkin jääneet suomalaista koulutusjärjestelmää sävyttäneiden tasa-arvoa koskevien keskustelujen ja käytäntöjen ulkopuolelle. Nykyisissä akateemisen koulutuksen omaavien työllistymistä koskevissa keskusteluissa keskitytään sukupuoleen ja ikään; molempia seurataan akateemista koulutusta koskevissa tilastoissa. Siirtolaisia ei tilastollisesti katsoen ole olemassakaan, Hoffman toteaa. - Tulevaisuudessa kohdataan ongelmia, kun maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset siirtyvät koulutusjärjestelmään, jonka kokemus siirtolaisuudesta on vähäistä. OECD-tutkimusten mukaan suomalainen koulutus on tähän saakka lukeutunut maailman parhaiden joukkoon. Siitä huolimatta koulutusala ei välttämättä houkuttele maahanmuuttajia. Siirtolaistaustan omaavien vähäinen määrä yliassistenttien, opettajien, erikoistutkijoiden ja professoreiden joukossa saattaa osoittautua suomalaisen koulutusjärjestelmän Akilleen kantapääksi, Hoffman ennakoi. Päätöksentekijät välttelevät Suomessa siirtolaisuuteen liittyvää problematiikkaa, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.- Vaikka asioista keskustellaan näissä maissa kiivaasti, ovat ratkaisut usein kaukana täydellisestä, mikä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden hyötyä muiden virheistä. Suomen vahvuutena on se, että maalla on kokemusta erilaisten sosiaalisten haasteiden kohtaamisesta ja tasa-arvon toteuttamisesta, Hoffman kuvaa fi
dc.description.abstract This analysis considers employment in the Finnish university system from the perspective of migrant academic personnel. The research questions focus on the relationship between the perceptions and experiences of migrant scholars, the nature of their mobility in particular academic fields and distinctions which can be made regarding migrant academics with respect to the shifting demographic patterns of Europe, in general, and Finland in particular.The topic of migration; especially of highly skilled personnel, is much discussed within an aging, culturally homogenous Finnish population. However, discussion has taken place in the absence of meaningful statistics about migrant scholars. The missing link in policy discussions is the conceptual articulation that would underlie meaningful statistics and empirical analysis focusing on the relationship between migration and university employment.The qualitative studies comprising this dissertation include a multiple case study and biographically-based methods. The studies establish six types of academic mobility; three of which are well established and three emerging patterns which highlight migration dynamics. This analysis links academic mobility patterns to career potential in different fields of study, mission areas and career stages. A general analysis of the characteristics of migrant scholars in Finnish universities is suggested; as is an indication of groups who may be missing. The perception and experiences of migrant scholars are contextualized with regard firstly, to the contingency which characterizes the presence of many migrant scholars in Finland. Secondly, these accounts underline the nature of the discussion which surrounds migrants in general and the consequences of the lack of conceptual development that characterizes migration-related topics in Finland.The most significant aspect of this analysis concerns possible stratification, in an educational system usually distinguished by absence of stratification. This remains hidden because the ascriptive characteristics of national origin, ethnicity and skin color are treated differently than gender or age in both discussion of and statistics on higher education employment. The lack of research, policy or practice which accounts for the perspective of migrant scholars exacerbates a lack of awareness regarding a potentially problematic situation. Specifically, the nature of equity that has characterized Nordic educational systems in the past is challenged by a population that is changing more rapidly than conceptual discussions of equity and participation practices in higher education.This dissertation establishes the theoretical coordinates of academic mobility patterns and illuminates career pattern variation within Finnish universities, as well as providing contrast to countries faced with similar circumstances.The challenge facing higher education stakeholders concerns approaching this situation in a way that preserves the integrity of individuals, society and institutions like higher education en
dc.language.iso fin
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;318
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-2956-5
dc.subject.other Migrants
dc.subject.other Immigrants
dc.subject.other Labor Migration
dc.subject.other Researchers
dc.subject.other Higher Education
dc.subject.other Universities
dc.subject.other Academic Careers
dc.subject.other Occupational Mobility
dc.title The career potential of migrant scholars in Finnish higher education : emerging perspectives and dynamics
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3369-2
dc.subject.ysa siirtolaiset
dc.subject.ysa maahanmuuttajat
dc.subject.ysa akateeminen työvoima
dc.subject.ysa ammatillinen liikkuvuus
dc.subject.ysa urakehitys
dc.subject.ysa työhönsijoittuminen
dc.subject.ysa korkeakoulut
dc.subject.ysa Suomi
dc.subject.ysa Finland
dc.subject.kota 511
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record