Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Mikkola, Leena
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:58:08Z
dc.date.available 2008-01-09T12:58:08Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.isbn 951-39-2728-8
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2728-8
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13414
dc.description.abstract Leena Mikkola tutki väitöskirjassaan potilaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta ja tuen merkityksiä. Mikkola selvitti tuen erityispiirteitä, jotka liittyvät potilaan ja hoitajan väliseen suhteeseen sekä osastohoitoon.– Potilaat ja hoitajat antavat tuelle samanlaisia merkityksiä. Tuki on heille tiedon rakentumista, tunteiden oikeuttamista ja käsittelemistä, jatkuvuuden ylläpitämistä ja vuorovaikutussuhteen olemassaoloa, Mikkola kertoo.Hoitajat kuitenkin kuvaavat tukea ensisijaisesti siitä näkökulmasta, kuinka aloitteellista tai responsiivista heidän viestintänsä on. Potilaat puolestaan antavat tuelle merkityksiä ennen muuta sen mukaan, kokevatko he hoitajan toimivan yhdessä potilaan kanssa vai kokevatko he hoitajan olevan potilasta varten. Tuen antajan ja tuen saajan rooli vaikuttaa siis siihen, millaisia merkityksiä tuelle annetaan ja miten sitä arvioidaan. Lisäksi suhteen olemassaolo itsessään katsottiin tueksi. Osastohoitoon liittyy tekijöitä, jotka voivat lisätä tuen tarvetta ja jotka voivat vaikeuttaa niin tuen osoittamista kuin vastaanottamistakin. Erityisesti potilas-hoitajavuorovaikutuksen aika ja paikka sekä kirurgisen hoidon operatiivisuus heijastuvat mahdollisuuksiin hakea, osoittaa ja saada tukea.Sosiaalisen tuen katsotaan vaikuttavan hyvinvointiin ennen muuta siten, että tuki lisää tuen saajan tunnetta elämänhallinnasta. Sekä potilaat että hoitajat kokivat, että hyvän vuorovaikutussuhteen olemassaolo auttaa selviytymään, ja se toimii tukena itsessään.Osastohoitoon liittyy paljon käytäntöjä, jotka rikkovat tuttuja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen periaatteita. Esimerkiksi potilaan mahdollisuus vuorovaikutuksen avaamiseen perustuu siihen, että hoitaja on läsnä potilashuoneessa. Potilaalla ei ole useinkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, keitä on läsnä ja myös intimiteetti on usein uhattuna.Osastohoidon käytännöt vaikuttavat mahdollisuuteen saada tukea tilannekohtaisesti, ja potilas joutuu usein odottamaan, että hän voi keskeytyksettä keskustella hoitajan kanssa. Osa potilaista kokee tämän hyvin negatiivisesti, mutta on huomattava, että monet potilaat ovat myös hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, potilas-hoitajavuorovaikutukseen ja siinä välittyvään tukeen. On myös niitä potilaita, jotka ovat tyytyväisiä johonkin osa-alueeseen ja tyytymättömiä toiseen. Osastohoidon konteksti on haasteellinen myös hoitajille, jotka jäsentävät omaa hoitajuuttaan tiedon hallinnan, prosessien hallinnan ja emotionaalisen hallinnan kautta. fi
dc.description.abstract Meanings of social support in patient-nurse interactionThe main purpose of the study is to describe and understand social support in patient-nurse interaction in a surgical ward. Social support has a significant influence on coping in stressful situations. It is also one of the goals set out in nursing practice. During hospitalisation professional caregivers are responsible for supporting their patients, and nurses are in key position in providing social support in the ward. However, some earlier results show that patients and nurses have different perceptions of the support provided and perceived.The study took place in a surgical ward in a large Finnish regional hospital, and it was conducted qualitatively. The data were collected by observing (34 tape-recorded nursing episodes and notes) and interviewing both patients (n=14) and nurses (=12). The observational data were analyzed by applying interaction process analysis. The interviews were analyzed using the inductive content analysis method.Several factors regulate patient-nurse interaction in a surgical ward. They influence both the content and intimacy of the interaction. They also affect the possibilities of supportive communication. Also institutional-professional dimension is crucial in explaining the perceptions of support. Patients and nurses gave the same kind of meanings to the concept and phenomenon of social support. It was seen as meaningful information, the justification of emotions and emotional expressions, enhancing a sense of continuity and a sense of meaningful relationships. Patients’ meanings were arranged in the dimension of being with – being for, while nurses’ arranged the meanings in the dimension of taking initiative – being responsive. When talking about support that they themselves received nurses emphasized relational meanings. This implies different orientations between support giver and receiver. The same kinds of meanings were attributed to both support and relationship, which implies that it is difficult to separate support from relationship. The results of the study stress both the perception of acceptance as an important function of social support and the connections between interpersonal relationship and social support. In any further study, these should be examined in detail. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;66
dc.relation.isversionof ISBN 951-39-2683-4
dc.title Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:951-39-2728-8
dc.subject.ysa potilaat
dc.subject.ysa sairaanhoitajat
dc.subject.ysa vuorovaikutus
dc.subject.ysa sosiaalinen tuki
dc.subject.ysa viestintä
dc.subject.ysa hoitosuhde
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record