Haku
Aineistot 1-10 / 2871
What makes us like music?
(2009)
Why do we like the music we like and why do different people like different kinds of music? Existing models try to explain music preference as an interplay of musical features, the characteristics of the listener, and the listening context. Hereby...
Musical Preference : Personality, Style, and Music Use
(Routledge, 2017)
Children's perception of emotion in music : a cross-cultural study
(2015)
in response to minor. In addition, unlike the Finns, Iranian children prefer to listen to the minor mode. These results demonstrate important effects of early music exposure on later emotional responses to music. Moreover, in this study, music familiarity...
The Pleasant Emotion of Sad Music
(University of Jyväskylä, Department of Music, 2013)
In general, sad music is thought to cause us to experience sadness, which is considered an unpleasant emotion. As a result, the question arises as to why we listen to sad music if it evokes sadness. We hypothesized that felt and perceived emotion...
Frontal alpha asymmetry and music induced pleasure
(2022)
Frontal alpha asymmetry (FAA) is a neural phenomenon studied for several decades. It has been connected to approach/avoidance motivation and emotional valence. Current study investigates FAA in the familiar and unfamiliar music conditions with low...
The Role of Enculturation in Music-Induced Emotions : A Study on Psychophysiological Responses during Music Listening
(University of Graz, 2018)
conductance, and respiratory rate). Ratings of intensity, familiarity with the excerpt and familiarity with the music style were also collected after each stimulus. Results showed similar levels of familiarity with Western music across nationalities. However...
Exploring Engagement with Music in Everyday Life using Experience Sampling Methodology
(2009)
study explored the effects of familiarity and expertise on singers’ and pianists’ bodily movements and eye contact in ensemble rehearsals. Two established singer-pianist duos rehearsed three songs in different combinations. Quantitative and qualitative...
Emotional self-regulation through music in 3-8-year-old children
(2009)
The current study explored the role of music in children’s emotional self-regulation. Music is shown to be a common and effective way of self-regulating emotions in adolescence and adulthood. It is also widely known that parents use music...
The role of music listening in the music therapy process for people with anxiety disorders : The therapist’s perspective
(Routledge, 2024)
categories: information carrier, musical identity development, and self-care tools.
Results
ML appears to have three roles in music therapy for the treatment of anxiety: ML is a familiar part of the patient’s everyday life and provides valuable information...
The effect of singing and vocal music listening on neural plasticity
(2023)
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vokaalimusiikin kuuntelu tukee hermoston toipumista aivovaurion jälkeen, ja että kyky laulaa usein säilyy jopa potilailla, joilla on afasia. Nämä löydökset ovat nostaneet esiin tarpeen jatkotutkimuksille liittyen vokaalimusiikin aikaansaamaan neuraaliseen aktivaatioon ja aivovaurion jälkeiseen uudelleenorganisoitumiseen. Aiemmat tutkimukset liittyen laulun neuraalisiin vasteisiin ovat keskittyneet pääasiassa oopperalaulajiin, ja yksilöllisten musiikkikokemusten ja musiikillisten reaktioiden vaikutusta on tutkittu vähemmän.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa keskeiset aivoalueet ja toiminnot laulamiselle ja vokaalimusiikin prosessoinnille ottaen huomioon myös yksilöllisten kokemusten vaikutuksen hermoston aktivoitumiseen. Tutkimus keskittyi harjaantuneisuuteen laulamisessa, vokaalimusiikin kuunteluun afasiakuntoutuksessa ja yksilöllisyyteen reaktioissa musiikkiin. Tutkimusmetodi on kartoittava kirjallisuuskatsaus.
Katsauksen löydösten perusteella olennaisimmat aivoalueet jatkotutkimuksien kannalta ovat insula ja arcuate fasciculus, sillä ne liittyvät keskeisinä alueina sekä kielelliseen prosessointiin, että laulukokemuksesta riippuvaiseen plastisiteettiin. Lisätutkimukset laulumusiikkiin liittyvän kielellisen prosessoinnin yksityiskohtien selvittämiseksi voisivat tukea neurologisen kuntoutuksen menetelmien kehittämistä. Hermostolliseen aktivaatioon vaikuttaa musiikin tuttuus ja miellyttävyys, mikä tulisi myös ottaa huomioon suunniteltaessa musiikillisia interventioita. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta ehdotetut jatkotutkimukset voisivat myös lisätä tietoa lauluharjoittelun tuottamasta plastisiteetista aikuisen aivoissa huomioiden eri musiikin lajien ominaispiirteet....
rehabilitation methods. Neural activation is affected by the familiarity and liking of music, which should also be considered when designing musical interventions. Further investigations based on the results of this research could also add to the lacking...
rehabilitation methods. Neural activation is affected by the familiarity and liking of music, which should also be considered when designing musical interventions. Further investigations based on the results of this research could also add to the lacking...