Relational leadership manifestations in a socially constructed learning environment in higher education

Abstract

Artikkeliväitöskirjani tavoitteena on tutkia relationaalisen johtajuuden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa opiskelijaryhmässä. Tutkimus tarkastelee johtajuusidentiteetin kehittymistä relationaalisessa kontekstissa ja kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia relationaalisia ja jaettuja yhteistyön käytäntöjä korkeakouluopiskelijat osoittavat rakentaessaan tietoa yhdessä? 2) Mitkä tekijät mahdollistavat erityisesti jaettujen ja relationaalisten käytäntöjen yhteiskehittämisen? 3) Miten johtamisidentiteetin kehittyminen ilmenee monikulttuurisessa opiskelijaryhmässä yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla? 4) Millaisia kollektiivisen johtajuuden muotoja ilmenee arvostavan tutkimuksen kautta monikulttuurisessa opiskelijaryhmässä? Osatutkimuksissa hyödynnettiin Collaboratories Lab -kurssilla kerättyä aineistoa, joka koostui opiskelijoiden pohdinnoista verkkokeskustelupalstalla, ryhmäkeskusteluista ja lopputyöstä. Kaikissa osatutkimuksissa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Osatutkimuksen 1 tulokset osoittivat, että opiskelijat harjoittivat yhteistunnistamista ja -muotoilua tiedonhankinnassa. Lisäksi opiskelijat laajensivat käsitystään monimuotoisuudesta tehdessään yhteistyötä. Osatutkimuksen 2 tulokset osoittivat, että johtajuusidentiteetti ilmenee kollektiivisena pyrkimyksenä saavuttaa yhteiset tavoitteet, laajenevana näkemyksenä johtajuudesta ja kollektiivisena tiedostamisen tarpeesta integroida erilaisia näkökulmia. Osatutkimus 3 osoitti, että kollektiivisen johtajuuden muotoja esiintyi käytettäessä osallistavaa pedagogiikkaa. Kollektiivisen johtajuuden muotoja olivat 1) yhteistoiminnallinen synergia verkostoissa esiintyvissä suhteissa, 2) transformatiiviset yhteydet syventyneiden yhteyksien ja jaetun läsnäolon sosiaalisina kenttinä ja 3) generatiivinen vuoropuhelu luovana kuunteluna ja kollektiivisena viisautena. Tutkimukseni tulokset rikastuttavat tietämystä siitä, miten relationaalinen johtajuus ilmenee jaettuina käytäntöinä, johtajuusidentiteetin kehittymisenä ja kollektiivisen johtajuuden muotoina. Oppiminen ja johtajuus kytkeytyvät toisiinsa ja ovat sosiaalisesti konstruoitavissa korkeakouluympäristöissä.

The aim of this article dissertation is to explore manifestations of relational leadership within a multicultural student group in a socially constructed learning environment in higher education. The dissertation comprises three sub-studies. The first sub-study examines the relational and shared practices that the students create in collaboration to co-construct knowledge, as well as the factors enabling the co-creation of these shared practices. The second sub-study investigates how leadership identity development manifests within a group of multicultural students at the individual and collective levels. The third sub-study examines the forms of collective leadership uncovered when appreciative inquiry is applied as a pedagogical approach in a multicultural student group within a higher education learning environment. The article dissertation’s sub-studies draw on data from a course called Collaboratories Lab. The data consists of student reflections on an online discussion forum, group discussions, and the students’ final learning assignment. A qualitative research approach was adopted across all three sub-studies. In sub-study 1, the findings reveal that the students practiced co-sensing and co-shaping to acquire knowledge effectively in collaboration. Additionally, they demonstrated a broadening perception of diversity. The findings of sub-study 2 indicate that leadership identity manifests through 1) a collective impulse to achieve shared goals, 2) a collective cognition of the need to integrate diverse perspectives, and 3) a broadening view of leadership as the collective capacity for co-creation and generativity. Sub-study 3 shows that forms of collective leadership were uncovered when participatory pedagogies, such as appreciative inquiry, were used in higher education environments. These forms of collective leadership include 1) collaborative synergy as web-like relations, 2) transformative connections as social fields of deepened con-nection, 3) generative dialogue as generative listening and collective wisdom. The findings of the three sub-studies enrich our knowledge of how relational leadership manifests as shared relational practices, leadership identity development, and collective leadership forms. They provide instrumental ways to benefit from relations among diverse students in socially constructed learning environments. Finally, the dissertation shows how learning and leadership are interrelated and can be socially constructed in higher education settings.