Yli 77-vuotiaat jyväskyläläiset liikkujina : harrastetut lajit ja asuinalueella sijaitsevien liikuntapaikkojen tiheyden sekä sosioekonomisen aseman yhteydet harrastettujen lajien määrään

Abstract

Ikääntyneet henkilöt ovat nykyään terveempiä ja toimintakykyisempiä, mutta terveyserot eri sosioekonomisessa asemassa olevien välillä ovat kasvaneet. Liikunnan harrastamisen avulla voidaan ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, mutta liikunnan harrastamista voivat rajoittaa sosioekonomisen aseman lisäksi asuinpaikkojen väliset erot liikkumismahdollisuuksissa. Tutkimustietoa vanhempien ikäryhmien liikunnan harrastamisesta ja harrastamisen paikoista on rajallisesti. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä liikuntalajeja yli 77-vuotiaat jyväskyläläiset raportoivat harrastavansa säännöllisesti, harrastetaanko liikuntaa sisä- vai ulkoliikuntapaikoilla, ja ovatko henkilön sosioekonominen asema ja asuinalueen liikuntapaikkojen tiheys yhteydessä harrastettujen liikuntalajien määrään.

Tutkimusaineistona käytettiin Active Aging – resilience and external support as modifiers of the disablement outcome (AGNES) ja Aktiivisen ikääntymisen paikat -projektien aineistoja sekä LIPAS- ja Paavo-paikkatietoaineistoja. Tutkittavat (n = 616, ikä 78–90, naisia 58 %) olivat yli 77-vuotiaita kotona asuvia henkilöitä Jyväskylän kaupungin alueelta. Tutkittavien säännölliset liikuntalajit ja -paikat paikannettiin kartalle Maptionnaire-työkalun avulla. Sosioekonomisen aseman muuttujina käytettiin itseraportoituja koulutusvuosia ja koettua taloudellista tilannetta. Asuinalueiden liikuntapaikkojen tiheys laskettiin LIPAS-paikkatietoaineistossa olevien liikuntapaikkojen mukaisesti. Aineiston analyysimenetelmänä oli lineaarinen regressioanalyysi. Mallit vakioitiin tutkittavien iällä, sukupuolella, koetulla terveydellä ja fyysisellä suorituskyvyllä (Short Physical Performance Battery, SPPB-testi).

Osalla tutkittavista (17 %) ei ollut lainkaan säännöllisesti harrastettuja liikuntalajeja. Muilla oli niitä yksi (42 %), kaksi (28 %), kolme (8 %) tai enemmän (4 %). Suosituin laji oli kävely ja muita suosittuja lajeja olivat sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja vesiliikunta. Liikuntalajien korkeampaa määrää selitti pidempiaikainen kouluttautuminen (B = 0,022, p = 0,028) ja korkeampi ikä oli yhteydessä vähäisempään lajien määrään (B = -0,042, p = 0,001), mutta koettu taloudellinen tilanne (p = 0,694) tai sukupuoli (p = 0,315) eivät selittäneet lajien määrää. Kun malliin lisättiin koettu terveys ja SPPB-testin tulos, korkeampaa lajien määrää selitti erinomaiseksi tai hyväksi koettu terveys (B = -0,290, p < 0,001) ja parempi SPPB-testin tulos (B = 0,106, p < 0,001), jolloin koulutusvuodet, taloudellinen tilanne, ikä tai sukupuoli eivät selittäneet lajien määrää. Liikuntapaikkojen tiheys ei ollut yhteydessä lajien määrään (p = 0,610).

Yli 77-vuotiaille jyväskyläläisille kävely oli suosituin harrastus, jota harrastettiin joko ainoana lajina tai yhdessä muiden lajien kanssa. Lajien määrää selitti paremmin henkilön terveys ja fyysinen suorituskyky kuin asuinalueen liikuntapaikat tai sosioekonominen asema. Liikunnan harrastaminen ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, minkä vuoksi ikääntyneitä henkilöitä tulisi kannustaa monipuoliseen liikunta-aktiivisuuteen henkilön asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Older adults are nowadays healthier and have better physical function, however health disparities between different socioeconomic status have increased. Engaging in sports activity can help maintain health and physical function, but sports activity can be limited not only by socioeconomic status but also by differences in existing sports facilities between residential areas. There is limited research on the sports activities of older age groups and the locations where they practice sports. The aim of this master’s thesis was to investigate which sport disciplines are regularly practiced by people over 77 years old in Jyväskylä, if sports are practiced in in-door or outdoor sports facilities, and whether the individual’s socioeconomic status and the density of sports facilities in the residential area are associated with the number of sport disciplines.

The research data included data from the “Active Aging – resilience and external support as modifiers of the disablement outcome (AGNES)” and “Places of Active Aging” -projects, as well as LIPAS and Paavo datasets. The participants (n = 616, age 78–90, 58% women) were over 77 years old community-dwelling people living in Jyväskylä. The participants’ regular sport disciplines and their locations were mapped using Maptionnaire-tool. Self-reported years of education and perceived financial situation were used to describe the participants’ socioeconomic status. The density of sports facilities in residential areas were calculated based on sports facilities listed in LIPAS. The data was analyzed using linear regression analysis. The models were adjusted with the subjects’ age, gender, perceived health, and physical performance (Short Physical Performance Battery, SPPB test).

Some of the participants (17%) did not participate regularly in any sport discipline. Others had one (42%), two (28%), three (8%), or more (4%) regular sport disciplines. The most popular discipline was walking, and other popular disciplines included Nordic walking, gym training, and water exercise. A higher number of sport disciplines was explained by longer education (B = 0.022, p = 0.028), and older age was associated with a lower number of sport disciplines (B = -0.042, p = 0.001), however perceived financial situation (p = 0.694) or gender (p = 0.315) did not explain the number of sport disciplines. When perceived health and the SPPB test result were added to the model, a higher number of sport disciplines was explained by perceived excellent or good health (B = -0.290, p < 0.001) and better SPPB test result (B = 0.106, p < 0.001), while years of education, financial situation, age, or gender did not explain the number of sports disciplines. The density of sports facilities was not associated with the number of sport disciplines (p = 0.610).

For people over 77 years old in Jyväskylä, walking was the most popular activity, being either the only sport disciplines or practiced together with other sport disciplines. The number of sport disciplines was explained better by the individual’s health and physical function than by the sports facilities in the residential area or socioeconomic status. Engaging in physical activity maintains health and physical function, which is why older individuals should be encouraged to engage in diverse physical exercise regardless of their living area or socioeconomic status.