Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBaumeister, Stefan
dc.contributor.authorTuunanen, Silja
dc.date.accessioned2024-11-29T14:10:11Z
dc.date.available2024-11-29T14:10:11Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98718
dc.description.abstractIhmiskunnan tuotantotavat ja kulutustottumukset ovat aiheuttaneet useita globaaleja ympäristöongelmia, kuten heikentäneet ekosysteemien tilaa sekä aiheuttaneet luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Vaikka kansainvälinen yhteisö on tunnistanut luonnon olevan yksi ihmiskunnan tärkeimmistä pääomista, maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuuden hupenemista eli luontokatoa ei ole saatu pysäytettyä. Luontokato uhkaa ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, taloudellisen toiminnan ylläpitoa sekä kokonaisvaltaisen kestävyysmurroksen saavuttamista. Ruoan tuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus globaaliin luontokatoon etenkin sen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen kautta. Julkisilla organisaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa omien hankintojensa luontojalanjälkeen, eli luontohaittoihin, esimerkiksi kulutushyödykkeiden, kuten ruoan kautta. Arvioin tutkielmassa kestävyyskriteerin käytön vaikutusta julkisen organisaation luontojalanjälkeen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii Tampereen kaupunki ja sen ruokapalveluita tarjoava Pirkanmaan Voimia Oy. Kestävyyskriteeri tähtää syötyjen kasvispääruokakilojen kasvattamiseen joko 30 % perustasolla tai 50 % edelläkävijätasolla. Tulokset osoittavat, että Tampereen kaupunki voi vähentää kokonaisluontojalanjälkeään 2 % tekemällä kestävyyskriteerin mukaisia hankintoja, eli lisäämällä kasvisperäisiä proteiinilähteitä pääruoissa. Tarjoamalla ainoastaan kasvisperäisiä proteiinilähteitä vähennys Tampereen kaupungin luontojalanjäljessä voisi olla 8 %. Työssä kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, että myös ruoan proteiini- ja energiapitoisuudet on syytä ottaa huomioon, jotta pääruokien ravintoarvot säilyvät suotuisina. Korkeat luontojalanjäljen intensiteettilukemat olivat erityisesti annoksilla, jotka sisältävät punaista lihaa, juustoa, kanaa sekä kasvatettua kalaa. Tutkimus tarjoaa kokonaisuudessaan uutta tietoa kestävyyskriteereiden mahdollisuuksista vähentää organisaatioiden ympäristövaikutuksia, mikä voi edelleen auttaa julkishallintoa asettamaan tietoon pohjautuvia strategisia tavoitteita julkisille hankinnoille.fi
dc.description.abstractProduction and consumption activities of human societies have induced several global environmental problems, such as the degradation of natural ecosystems, loss of biodiversity, and climate change. Even though the international community has recognised nature as one of the most important assets for humanity, global biodiversity loss continues and threatens our well-being, health and safety, and economies, not to mention the overall sustainability transition of societies. Food consumption and agriculture significantly impact global biodiversity loss, especially due to their climate change and land use change impacts. Public organisations have a considerable potential to affect their procurements’ biodiversity footprint through consumables and commodities including food. In this thesis, I evaluated the impact of using a sustainability criterion on the biodiversity footprint of public food procurement. I assessed a case organisation, the City of Tampere and its food catering company Pirkanmaan Voimia Oy. The selected criterion aims to increase the share of plant-based main dishes of the total main dishes consumed (in kilograms) to either 30% at a basic level or 50% at a pioneer level. The results show that by adopting and implementing the sustainability criterion, the City of Tampere can lower its biodiversity footprint by 2%. Serving only plant-based protein sources could bring up to an 8% reduction in the overall biodiversity footprint of the city. The study also notes that the protein and energy content of food must be considered to maintain the nutritional values of the main dishes. Especially the main dishes containing red meat, cheese, poultry, and farmed fish were found to have high biodiversity impact intensities. Overall, this thesis provides a new understanding of sustainability criteria’s potential to mitigate the environmental impacts of organisations, which can further help governmental institutions set science-based strategic targets for public procurement.en
dc.format.extent78
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoeng
dc.rightsCC BY
dc.titleThe reduction of organisation's biodiversity footprint with sustainability criteria – A case study in public procurement
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202411297539
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylä University School of Business and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Corporate Environmental Managementfi
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Corporate Environmental Managementen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY