dc.contributor.advisor | Kalaja, Teppo | |
dc.contributor.author | Niemi, Satu | |
dc.date.accessioned | 2024-10-04T05:39:43Z | |
dc.date.available | 2024-10-04T05:39:43Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97338 | |
dc.description.abstract | Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee uransa päättäneiden urheilijoiden mielenterveyttä ja uuteen arkeen sopeutumista. Mielenterveyteen liittyvää oireilua on tarkasteltu yleisimpien mielenterveyshäiriöiden eli ahdistuneisuuden ja masennuksen osalta. Lisäksi on tarkasteltu syömiskäyttäytymistä ja päihteiden käyttöä, joita useimmiten käytetään huonoina tunnesäätelyn keinoina. Lisäksi on tarkasteltu sitä, mitkä tekijät vaikuttavat mielenterveyden oireiluun ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa.
Tulokset ovat osin ristiriitaisia. Osa tutkimuksista kertoi urheilijoiden voivan keskimääräisesti hyvin uran lopettamisen jälkeen. Osassa tutkimuksista taas nousi enemmän ongelmakohtia esiin. Mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä mainittiin sosiaalisen tuen puute, korkea urheilijaidentiteetti ja uran lopettaminen loukkaantumisen takia. Mielenterveyttä suojaavina tekijöinä taas mainittiin lisääntynyt vapaa-aika, irtaantuminen kilpailuihin ja harjoitteluun liittyvistä rasituksista, uran lopettamisen vapaaehtoisuus sekä se, että urheilija oli tyytyväinen saavuttamiinsa tavoitteisiin urallaan. Lisäksi arkeen sopeutumista auttoi se, että urheilijalla oli uran lopettamisen hetkellä elämälleen jokin toinen painopiste koulutuksen tai työn kautta eli uran päättymiseen oli valmistauduttu jo etukäteen. Matalampi urheilijaidentiteetti ja coping-keinojen käyttäminen olivat myös avuksi uuteen arkeen sopeutuessa.
Tärkeimpänä nousi esille se, että sen lisäksi, että urheilijaa tuettaisiin uran lopettamisen hetkellä ja sen jälkeen, on tukitoimet aloitettava jo tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Jotta uusi painopiste voidaan löytää elämälle nopeasti uran lopettamisen jälkeen, olisi hyvä kouluttautua jo uran aikana. Urheilijat toivoivatkin tämän osalta muutosta asenteisiin, sillä urheilun ja koulutuksen yhdistäminen herätti ajatuksia siitä, että urheiluun ei voisi tällöin keskittyä täysillä.
Aihetta on tutkittu vain vähän. Tämä muodostaakin aiheelle selkeän jatkotutkimuksen tarpeen. Erityisesti tietoa tarvitaan eri lajien ja eri kilpailutasojen näkökulmasta. Pohdittava olisi myös, mikä olisi luotettavin tapa tutkia aihetta. | fi |
dc.format.extent | 27 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.title | Uransa päättäneiden urheilijoiden mielenterveys ja arkeen sopeutuminen | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202410046208 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | urheilu-ura | |
dc.subject.yso | urheilijat | |
dc.subject.yso | mielenterveys | |
dc.subject.yso | urheilu | |
dc.subject.yso | henkinen hyvinvointi | |
dc.subject.yso | mielenterveyshäiriöt | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |