Tahattomasti lapsettomien työkyvyn kokemuksia lapsettomuushoitojen aikana

Abstract

Lapsettomuushoidot koetaan fyysisesti ja psyykkisesti raskaiksi. Taustalla vaikuttaa myös kipeä kokemus tahattomasta lapsettomuudesta. Suuri osa lapsettomuushoidoissa käyvistä on työelämässä ja viettää suuren osan ajastaan töissä. Työkyvyllä on yhteyksiä sairaspoissaoloihin, työurien pituuteen ja työuupumuksen ilmenemiseen. Työkykyyn vaikuttavat olennaisesti henkilökohtaisen elämän muutokset ja perhetilanne. Lapsettomuushoidoissa käyvien työkyvyn kokemuksia on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tahattomasti lapsettomien työkyvyn kokemuksia lapsettomuushoitojen aikana.

Aineistona käytettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vuonna 2021 keräämän kysely-tutkimuksen avoimia vastauksia. Aineistoon rajattiin vastauksia 11 avoimesta kysymyksestä. Tutkimukseen osallistujat olivat tahattomasti lapsettomia (N=320). Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostui kaksi pääluokkaa, seitsemän yläluokkaa ja 17 alaluokkaa. Työkyvyn kokemukset liittyivät työssä suoriutumiseen ja työyhteisön merkitykseen liittyviin tekijöihin. Lapsettomuushoitojen aiheuttamien psyykkisten ja fyysisten oireiden koettiin vaikuttavan heikentävästi työssä jaksamiseen. Kokemuksissa esiintyi myös työuupumusta ja siihen liittyvää oireilua. Työssä suoriutumiseen vaikuttivat hoidoista aiheutuvat ennakoimattomat poissaolot, jotka lisäsivät vastuuta työn organisoinnista. Työyhteisön negatiivinen suhtautuminen ja huomioimatta jättäminen koet-tiin heikentävän työkykyä ja vaikuttavan ulkopuolisuuden kokemukseen. Työkykyä edisti joustava työ, hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyhteisön tuki. Erityisesti työkavereiden apu ja positiiviset kokemukset hoidoista kertomisesta vaikuttivat edistävästi työkykyyn. Hoidoista kertomista kuitenkin vältettiin, mikäli luottamuksessa koettiin puutteita.

Tulosten perusteella lapsettomuushoidoissa käyvien voimavarojen heikentyminen vaatii työn vaativuuden ja työpaikan käytänteiden tarkastelua. Työpaikoilla käsitykset perheen ja työn yhteensovittamisesta tulisi myös laajentaa käsittämään tahattomasti lapsettomat ja lapsettomuushoidoissa käyvät. Jatkossa työkyvyn kokemuksia tulisi tutkia myös lapsettomuus-hoidoissa käyvän kumppanin näkökulmasta sekä tarkastella millaisilla tukimalleilla lapsettomuushoidoissa käyvien työkykyä on tuettu ja mitä kokemuksia niistä on saatu.

Infertility treatments are physically and psychologically demanding. Often, they are com-pounded by the painful experience of involuntary childlessness. A significant portion of those undergoing infertility spend a considerable amount of their time at work. Personal life changes and family situations significantly affect work ability. Work ability is connected to burnout, sickness absences and the length of work careers. Experiences of work ability among those undergoing infertility treatments have been scarcely studied. The aim of this study was to examine the work ability experiences of involuntarily childless individuals during infertility treatments.

The data for this study were drawn from responses to a survey conducted by the Finnish In-fertility Association Simpukka ry in 2021 (N=320). Responses were selected from 11 open-ended questions. The dataset was limited to text responses describing experiences during infertility treatments. The data were analyzed using inductive content analysis, which result-ed in the formation of two main categories, seven subcategories, and 17 sub-subcategories. Experiences of work ability were related to factors concerning job performance and the significance of the work community. The psychological and physical symptoms caused by in-fertility treatments were perceived to negatively impact work endurance. The results also included experiences of burnout and related symptoms. Job performance was affected by the unpredictable absences caused by the treatments, which increased the responsibility of organizing work. Negative attitudes from the work community and being ignored were perceived to weaken work ability and contribute to feelings of exclusion. Flexible work arrangements, good influence opportunities at work, and support from the work community promoted work ability. Assistance from colleagues and positive experiences of disclosing treatments had a beneficial effect on work ability. However, disclosing treatments was avoided if there was a lack of trust.

Based on the results, the diminishing resources of those undergoing infertility treatments require a review of job demands and workplace practices. Workplace perceptions of balancing family and work should also expand to include involuntarily childless individuals and those undergoing infertility treatments. Future research should also examine the work ability experiences from the perspective of the partners of those undergoing infertility treatments and investigate the support models that have been implemented to aid their work ability and the experiences derived from them.