Korkea sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteydessä vähentyneeseen parisuhdeväkivaltaan. Pohjoismaissa tilastot kuitenkin osoittavat vastakkaisia tuloksia ja termi Nordic paradox (pohjoismainen paradoksi) on luotu kuvaamaan ristiriitaa näiden maiden korkean tasa-arvon ja samanaikaiseen korkean itseraportoidun parisuhdeväkivallan määrän välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä paljon kaivattua tietämystä suomalaisten asenteista ja kokemuksista liittyen tähän traagiseen ilmiöön, jotta uusia ratkaisukeinoja voidaan kehittää. Hyödyntäen 105 suomalaiselta osallistujalta verkkokyselyn avulla kerättyä dataa, tutkimme itseraportoidun harjoitetun ja koetun psykologisen parisuhdeväkivallan ja seuraavien asiaan liittyvien asenteiden yhteyksiä korrelaatiotarkastelun avulla: uhria syyllistävät asenteet, vihamielinen seksismi, lähisuhdeväkivaltaa hyväksyvät asenteet, parisuhdeväkivaltatilanteiden havaittu vakavuustaso ja halukkuus puuttua väkivaltatilanteisiin. Lisäksi toteutimme klusteria
nalyysin löytääksemme osallistujien joukosta erillisiä profiileja. Näiden analyysien tulosten avulla pyrimme laajentamaan perspektiiviä tätä monitahoista ilmiötä kohtaan. Tutkimuksen tuloksena havaitsimme, että vastoin aikaisempaan tutkimukseen perustuvia odotuksia, psykologisen seurusteluväkivallan uhrina oleminen korreloi positiivisesti useiden haitallisten asenteiden kanssa, kuten uhria syyllistävien asenteiden, vihamielisen seksismin ja matalamman puuttumishalukkuuden kanssa. Lisäksi uhrina oleminen korreloi vahvasti psykologisen parisuhdeväkivallan harjoittajana olemisen kanssa. Yllättäen, psykologisen parisuhdeväkivallan harjoittaminen ei ollut yhteydessä haitallisiin asenteisiin tilastollisesti merkitsevästi. Klusterointi paljasti kolme erillistä profiilia: Korkea-klusteriin kuuluivat osallistujat, jotka raportoivat keskimääräistä enemmän psykologisen seurusteluväkivallan uhrina ja tekijänä olemisen kokemuksia sekä keskimääräistä enemmän uhria syyllistäviä ja vihamielisiä seksistisiä asenteita, Matala-klusteri sisälsi osallistujat, jotka raportoivat päinvastoin keskimääräistä vähemmän edellä mainittuja kokemuksia ja asenteita sekä Ristiriitainen klusteri, joka sisälsi keskimääräistä vähemmän edellä mainittuja kokemuksia, mutta keskimääräistä enemmän edellä mainittuja haitallisia asenteita. Eroja muissa asenteissa sekä demografisissa tekijöissä näiden klustereiden välillä tutkittiin ja niiden merkitystä tulevaisuuden tutkimukselle ja interventioiden kehitykselle pohdittiin. Lisäksi havaittiin tiettyjä dataan liittyviä rajoitteita, jotka osaltaan voivat vaikuttaa tuloksiin ja niiden huomioiminen jatkotutkimuksissa on tärkeää.
...
Higher gender equality has been linked to lower rates of intimate partner violence (IPV). However, the opposite has been seen in the Nordic countries and the term Nordic paradox has been created to describe the discrepancy between the elevated rates of self-reported IPV experiences and high legal gender equality. This research aims to enhance our understanding of the attitudes and experiences among Finnish people on this highly tragic phenomenon, a crucial step towards effective solutions. We gathered data from 105 Finnish participants through an online survey to investigate the relationship between self-reported perpetration or experience of psychological IPV and several pertinent attitudes; victim-blaming, hostile sexism, acceptance of IPV, perceived severity of IPV and willingness to intervene in cases of IPV, through a correlation analysis. Additionally, we conducted a cluster analysis, to identify distinct profiles among participants, providing deeper insights into this complex i
ssue. Contrary to expectations based on previous research, our findings revealed that being a victim of psychological IPV correlated with several harmful attitudes such as higher victim-blaming and hostile sexist attitudes and lower willingness to intervene. Additionally, there was a strong correlation between being a victim and being an aggressor. Unexpectedly, the connections between being an aggressor and the harmful attitudes did not reach statistical significance. Similarly, hostile sexism was not significantly related to most other harmful attitudes, except for victim-blaming. The cluster analysis revealed three distinct profiles; High cluster includes participants with above-average experiences of being§ both an aggressor and a victim of psychological IPV, and having above-average levels of victim-blaming and hostile sexist attitudes; Low cluster includes participants with below-average experiences of psychological IPV and below-average levels of harmful attitudes; and the Ambivalent cluster includes participants with below-average experiences of psychological IPV and above-average levels of harmful attitudes. We examined differences in other attitudes and demographic factors between the clusters, discussing their implications for future research and the development of interventions. Additionally, we noticed some limitations in our data, which might affect our results and should be taken into consideration in future research.
...
