Students navigating the paradoxical loop of essentialism: Language ideologies in internationalizing higher education

Abstract

Tämä väitöskirja tarkastelee kieli-ideologioiden sosiaalisia merkityksiä opiskelijoille kansainvälistyvässä ja englannistuvassa korkeakoulutuksessa, esimerkkitapauksena suomalainen korkeakoulutus. Väitöskirja kytkeytyy kieli-ideologioiden lisäksi kulttuurienvälisen viestinnän näkökulmiin. Väitöskirja koostuu kolmesta empiirisestä artikkelista. Tutkin kieli-ideologioita kieltä ja opiskelijoita koskevassa diskurssissa eri tasoilla: ensimmäisessä artikkelissa yliopistojen kielipolitiikassa (makrotason diskurssi), toisessa artikkelissa opiskelijoiden identiteetin rakentumisessa ja neuvottelussa kielenpuhujina (mikrotason diskurssi) ja kolmannessa artikkelissa opiskelijajärjestön sosiaalisen median viestintäkäytännöissä (mesotason diskurssi). Näiden kolmen artikkelin ohjaavana metodologiana on kriittinen diskursiivinen psykologia. Kriittisen ja etnometodologisen lähestymistavan yhdistäminen diskurssianalyysiin ja keskittyminen diskurssin dilemmatiseen luonteeseen mahdollistivat kriittisen mutta aineistölähtöisen viestinnän analyysin kieli-ideologian linssin läpi. Tämä väitöskirja käsittelee kokonaisuutena opiskelijoiden välisten ryhmien välisten suhteiden tai ihmissuhteiden makro-, meso- ja mikrotason diskursiivisten prosessien keskinäistä kytkeytyneisyyttä. Tulokset osoittavat, että niin kutsutuilla kansainvälisillä kampuksilla vallitsevat erilaiset kieli-ideologiat voivat toimia diskursiivisina resursseina, joiden avulla rakennetaan hetkellisesti erilaisia inklusiivisia, eksklusiivisia ja hierarkkisia suhteita opiskelijoiden välille. Tutkimuksen keskeinen väite on, että 2020-luvun kansainvälistyvän korkeakoulutuksen kontekstissa opiskelijat saattavat päätyä navigoimaan essentialismin paradoksaalisessa silmukassa. Opiskelijat saattavat väistämättä essentialisoida itsensä tiettyihin kansallisiin tai etnisiin ryhmiin kuuluviksi ja tulla muiden essentialisoimiksi korostaakseen kansainvälisyyttään. He voivat kuitenkin myös vapautua tällaisesta essentialismista neuvottelemalla joustavasti erilaisista näkökulmista kieleen ja ihmisiin.

Asiasanat: kriittinen diskursiivinen psykologia, englanninkielinen koulutus, ryhmien väliset suhteet, korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, vuorovaikutussuhteet, kieli-ideologiat, opiskelijoiden sosiaalinen kategorisointi

This dissertation enhances our understanding of possible social meanings of language ideologies for students in internationalizing and Englishizing higher education, taking Finnish higher education as a case. I approach the social dimension of language ideology concerning students from an intercultural communication perspective. The dissertation comprises three empirical articles. I explored language ideologies in discourse about language and students at different levels: university language policies (macro-level discourse) in the first article, identity construction and negotiation among students as language speakers (micro-level discourse) in the second article, and a student organization’s social media communication practices (meso-level discourse) in the third article. The guiding methodology for the three articles is critical discursive psychology (CDP). CDP’s combination of critical and ethnomethodological approaches to discourse analysis with a focus on the dilemmatic nature of discourse enabled a critical yet situated communication analysis through the lens of language ideology. As a whole, this dissertation addresses the interconnectedness between macro-, meso-, and micro-level discursive processes of intergroup relations or interpersonal relationships among students. The findings indicate that different language ideologies prevalent on international campuses may act as discursive resources to momentarily construct different inclusive, exclusive, and hierarchical relationships among students. In the context of internationalizing higher education of the 2020s, students may be navigating the paradoxical loop of essentialism. Students may inevitably essentialize themselves and be essentialized by others as members of specific national or ethnic groups to highlight their internationality. Yet, they may also liberate themselves from such essentialism by flexibly negotiating different perspectives on language and people.

Keywords: critical discursive psychology, English as a medium of instruction, intergroup relations, internationalization of higher education, interpersonal relationships, language ideologies, social categorization of students