Kohti uutta suuntaa liikuntapalvelutuotannon saavutettavuuden edistämisessä : näkökulmina saavutettavuuskehikko, Pierre Bourdieun pääomateoria ja laaja-alainen yhteistyö

Abstract

Julkishallinnon liikuntapaikkarakentamisella ja liikuntapoliittisilla linjauksilla on aktivoitu väestöä liikkumaan jo useiden vuosikymmenten ajan. Siitä huolimatta yhä useampi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Lisäksi liikkuminen on polarisoitunut. Nykyinen eriytynyt liikuntakulttuuri ja yhteiskunnalliset muutokset haastavat liikkumista edistävien toimijoiden kykyä vastata eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Jotta haasteisiin voidaan vastata, vaaditaan toimijoilta nyt uudenlaisia ratkaisuja edistääkseen yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua. Tämän liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää Rauman seudun liikkumisen edistämisen asiantuntijoiden ja avainhenkilöiden näkemyksiä liikuntapalvelutuotannon saavutettavuudesta. Tutkielmassa tarkasteltiin Virmasalon ja Hasasen (2022) saavutettavuuden ulottuvuuksien viitekehystä käyttäen, minkälaisin keinoin liikkumiseroja on aikaisemmin poistettu ja keillä on tutkittavien mukaan tulevaisuudessa vastuu edistää yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin Bourdieun (1986) pääomateorian valossa, minkälaista pääomaa liikkumisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää toimijoilta. Tutkielma toteutettiin osana Rauman kaupungin uutta liikkumissuunnitelman laadintaprosessia. Sen vuoksi tutkielmassa selvitettiin myös sitä, miten yhteissuunnittelu tukee eri toimijoiden yhteistyötä yhdenvertaisuuden edistämisessä saavutettavuuskehikkoa käyttäen. Tutkimus on laadullinen ja tieteenfilosofisesti se pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla (n = 21), kyselylomakkeella (n = 33) ja työpajan havainnoinnilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella liikuntapalvelutuotannon saavutettavuuden edistäminen edellyttää kaikkia kolmea pääomaa toimijoilta. Tutkittavien mukaan kulttuurinen pääoma ilmenee liikkumisen arvostamisena, liikkumisen puheeksi ottamisena ja tietotaidolla. Taloudellinen pääoma koskee henkilöstöresursseja ja taloudellisia investointeja. Sosiaaliseen pääomaan sisältyy aktiiviset verkostot ja vastinparit. Edellä mainittujen tekijöiden puuttuessa, liikkumismahdollisuuksiin vaikuttamista ei tunnisteta tai poikkihallinnollisia yhteistyömalleja ei synny. Kun toimijoilla on riittävästi pääomaa, mahdollistaa se laaja-alaisen saavutettavuuden edistämisen. Liikuntapalvelutuotannon saavutettavuuden edistäminen näyttäytyy tulosten perusteella monialaisena ilmiönä, jonka toteuttamiseksi tutkittavat odottavat tulevaisuudessakin kaikilta eri sektoreilta aktiivisuutta. Tiedolliseen, kulttuuris-asenteelliseen, mentaaliseen ja sosiaaliseen saavutettavuuden ulottuvuuteen odotetaan jatkossa kiinnitettävän huomiota kaikilla sektoreilla, sillä niissä ilmenee eniten haasteita ja ne edellyttävät toimivia palveluketjuja. Tutkielma osoitti, että saavutettavuuskehikko auttaa muun muassa tunnistamaan liikkumisen moninaiset esteet. Lisäksi se tukee toiminnan laadun arviointia ja kehittämistä. Yhteissuunnittelutilaisuudet koettiin hyviksi paitsi tiedon jakamisen ja saannin, myös ennen kaikkea verkostoitumisen ja laaja-alaisen yhteistyön edistämisen kannalta.

The public administration’s construction of sports facilities and sports policy actions have activated the population to physical activity for several decades. Nevertheless, more and more of them have a sedentary lifestyle that threatens their health. In addition, physical activity is polarized. A differentiated sports culture and social changes challenge the promoters of physical activity capability to respond to inequality issues. To respond to the challenges, promoters must find new solutions to promote equal opportunities to sport. The aim of this master’s thesis in the social sciences of sport was to find out views of the experts and the key persons for the promotion of physical activity in the Rauma, accessibility of sports service production. Using the framework of the accessibility dimensions of Virmasalo and Hasanen (2022), the research examined what kind of means physical activity differences have been removed in the past and who, according to the researched, has the responsibility to promote equal sports opportunities in the future. In furthermore, in the light of Bourdieu’s (1986) theory of capital, the research investigated what kind of capital the promotion equality of physical activity requires from actors. The study was conducted as part of Rauma’s sports service development strategy process. Therefore, the thesis also explored how co-design supports the cooperation of different actors in promoting equality using the accessibility framework. The research is qualitative and philosophically based on the social constructionism research tradition. The research material was collected through group interviews (n=4), questionnaires (n=33) and observation of the workshop. The research data analyzed using qualitative content analysis. Based on the research data, the promotion of the accessibility of sport services production requires all three types of capital from workers. According to the interviewees, cultural capital is appearing in the appreciation of physical activity, talking about movements and knowledge. Economic capital refers to human resources and economic investments. Social capital includes active networks and counterparties. In the absence of the above, actors do not recognize their ability to influence physical activity choices or cross-administrative cooperation has not been formed. The operators’ sufficient capital enables the promotion of wide-ranging accessibility. Based on the study, promoting of the accessibility of the sports service production appears as a multidisciplinary phenomenon. In the future, the interviewees expect participation from all the different sectors. In the future, attention is expected to be given to information, mental, social, and cultural-attitude accessibility, as these are the most challenging dimensions and require the good cooperation between services providers and customers. According to the study, the accessibility framework helps among other things to recognize physical activity various barriers and moreover framework supports the evaluation and development of the quality of actions. Co-design events are considered helpful not only for information sharing and access to information, but above all for promoting networking and cross-administrative cooperation.