Liikunnallisen aktiivisuuden eroavaisuudet normaali- ja ylipainoisilla 3-11-vuotiailla lapsilla

Abstract

Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleistyminen on huolestuttava ilmiö ja kansanterveyden kannalta merkittävä ongelma. Lapsuusiän ylipainolla ja lihavuudella on kauaskantoisia seurauksia ollen yhteydessä useisiin sairausriskeihin, kuten valtimotautien, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen kehittymiseen aikuisiällä. Sairausriskien lisäksi ylipaino ja lihavuus näyttävät olevan yhteydessä psyykkisen voinnin heikkenemiseen, kuten masentuneisuuteen, heikompaan itsetuntoon sekä käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöihin. Vuonna 2021 2–16-vuotiaista suomalaisista pojista 29 % ja tytöistä 19 % oli ylipainoisia tai lihavia. Lihavuuden ja ylipainon yleistymiseen vuosikymmenten kuluessa ovat vaikuttaneet erityisesti epäterveelliset elämäntavat, kuten epäterveellinen ruokavalio, liikunnallisen aktiivisuuden vähäisyys ja paikallaan vietetyn ajan runsaus. Vuonna 2019 julkaistun LIITU-tutkimuksen mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista vain kolmannes liikkuu suositusten mukaisesti.

Tämän pro gradu -tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan lapsiperheiden seurantatutkimussarjasta, joka alkoi 3–7-vuotiaiden lasten Taitavat tenavat- tutkimuksella v. 2015–2016 ja jatkui 6–11-vuotiaiden Liikkuva perhe -tutkimuksella v. 2018–2020. Tämän pro gradu -tutkimuksen aineisto on peräisin 611 Taitavat tenavat -tutkimukseen osallistuneelta ja 641 Liikkuva perhe -tutkimukseen osallistuneelta lapselta. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin tutkimusaineistoista saadun datan perusteella, eroaako 3–11-vuotiaiden enintään normaalipainoisten (BMI<25) lasten liikunta-aktiivisuus ylipainoisista ja lihavista (BMI≥25) lapsista. Liikunta-aktiivisuutta kuvaavia muuttujia olivat kyselylomakkeella kartoitetut ulkoilu arkena päiväkoti-/koulupäivän jälkeen, ulkoilu viikonloppuna, ohjattuun liikuntaan osallistuminen, viikoittainen kokonaisliikuntamäärä, vähintään tunnin päivittäinen liikunta-aktiivisuus, sekä liikemittarimittaukset (paikallaan vietetty aika, kevyt, reipas ja raskas liikunta). Mikäli eroa em. ryhmien välillä ei havaittu, selvitettiin, erosiko liikunnallinen aktiivisuus enintään ylipainoisten (BMI<30) ja lihavien (BMI≥30) lasten välillä. Lopullisena tilastollisena analyysimenetelmänä käytettiin binääristä logistista regressiota, joka suoritettiin SPSS-ohjelmistolla.

Taitavat Tenavat-tutkimuksen aineistossa liikunta-aktiivisuudessa ei havaittu eroja enintään normaalipainoisten ja ylipainoisten/lihavien varhaiskasvatusikäisten välillä, joten lopullisessa mallissa analysoitiin vain Liikkuva Perhe -aineiston dataa alakouluikäisten lasten osalta. Eroja havaittiin sekä raskaan liikunnan määrässä, että niiden päivien määrässä, jolloin lapsi oli liikkunut vähintään tunnin. Ensimmäisen mallin perusteella, jossa oli mukana liikemittarimittaukset ja kyselylomaketiedot, lapsi oli sitä todennäköisemmin ylipainoinen tai lihava, mitä vähemmän raskasta liikuntaa päivässä kertyi (OR 0,968). Mallin kaksi perusteella, joka perustui vain kyselylomaketietoihin, lapsi oli sitä todennäköisemmin ylipainoinen tai lihava, mitä harvempana päivänä viikossa hän liikkui vähintään tunnin (OR 0,849).

The increase in overweight and obesity among children and young people is a worrying phenomenon and a major problem from the point of view of public health. Overweight and obesity in childhood have far-reaching consequences, being linked to several disease risks, such as the development of arterial diseases, metabolic syndrome and diabetes in adulthood. In addition to disease risks, overweight and obesity seem to be associated with deterioration of mental well-being, such as depression, lower self-esteem, and behavioral and emotional disorders. In 2021, 29% of Finnish boys and 19% of girls aged 2–16 were overweight or obese. The increase in obesity and overweight over the decades has been particularly influenced by unhealthy lifestyles, such as an unhealthy diet, low levels of physical activity and a lot of sedentary time. According to the LIITU study published in 2019, only one third of Finnish children and young people exercise in accordance with the recommendations.

The material for this Master's thesis comes from the follow-up study series of families with children at the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, funded by the Ministry of Education and Culture of the University of Jyväskylä, which began with the Skilled Kids study of 3–7-year-old children in 2015–2016 and continued with the Active Family survey of 6–11-year-olds in 2018–2020. The material for this Master's thesis comes from 611 children who participated in the Skilled Kids study and 641 children who participated in the Active Family study. This Master's thesis examined, on the basis of data obtained from research data, whether the physical activity of children aged 3–11 years of up to normal weight (BMI<25) differs from overweight and obese (BMI≥25) children. The variables describing physical activity were acquired by questionnaires including questions about outdoor activities on weekdays after kindergarten/school, outdoor activities at weekends, participation in supervised physical activity, total weekly physical activity, daily physical activity of at least one hour, and accelerometer measurements (time spent sedentary, light, moderate and vigorous exercise). If there was no difference between the above, it was observed whether physical activity differed between up to overweight (BMI<30) and obese (BMI≥30) children. As the final statistical analysis method, binary logistic regression was used, which was performed using SPSS software.

In the data of the Skilled Kids study, no differences in physical activity were found between at most normal weight and overweight/obese children of early childhood education age, so the final model only analyzed the data of the Active Family data for primary school age children. Differences were observed both in the amount of vigorous physical activity and in the number of days when the child had exercised for at least an hour. Based on the first model, which included accelerometer measurements and questionnaire data, the less vigorous physical activity per day, the more likely the child was to be overweight or obese (OR 0.968). Based on model two, based only on questionnaire data, the fewer days a week a child exercised for at least an hour, the more likely a child was to be overweight or obese (OR 0.849).