Bilettävä pääministeri : Sanna Marinin johtajuuskuva Suomen ja Yhdysvaltojen medioissa

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoja käyttäen mielikuvia, joita Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin juhlintauutisoinnista on löydettävissä. Tutkielman keskiössä ovat kahdesta suomalaisesta ja kolmesta yhdysvaltalaisesta mediasta kerätyt Marinin juhlintaa joulukuussa 2021 sekä elokuussa 2022 käsittelevät uutiset ja mielipidetekstit. Tutkielmassa syvennytään tarkastelemaan, millaisia diskursseja kahden maan medioista löytyy, ja millaista johtajuuskuvaa niiden kielenkäyttö Sanna Marinista luo. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia konteksteja medioiden taustalla on ja miten ne näyttäytyvät toistensa kanssa. Tutkimus on diskurssianalyysi eli se on tehty laadullisen tutkimuksen menetelmien avulla. Aineistona toimi yhteensä 45 uutisartikkelia tai mielipidetekstiä, jotka koskivat Sanna Marinin juhlintaa. Analyysissä löytyi kolme diskurssia, jotka tämän tutkielman kohdalla tarkoittivat aihekokonaisuuksia, joiden sisällä pureuduttiin tarkemmin yksityiskohtaisiin kielenkäytön ratkaisuihin ja niiden luomiin mielikuviin. Diskurssit ovat: Syytösten diskurssi, Juhlinnan diskurssi sekä Nuoren naisen diskurssi. Näiden lisäksi analyysi keskittyi myös arvioimaan diskursseja tarkemmin medioiden välillä ja toi näkyväksi konteksteja, joita kielen takaa löytyi. Syytösten diskurssi käsitteli pitkälti sitä, miten Sanna Marinin epäiltyä huumeiden käyttöä kuvailtiin. Eroja siinä kuinka epävarmoina syytökset esitettiin, löytyi medioiden välillä. Syytökseksi muodostui epäily siitä, onko Marinin toiminta sopivaa käytöstä pääministerille. Juhlinnan diskurssi käsitteli tapoja, joilla Sanna Marinin juhlintaa kuvaili. Keskiöön nousi muun muassa ero siinä, puhutaanko bilettämisestä, juhlimisesta vai tanssimisesta. Teemaksi nousi juhlinnan toistuvuus ja tavat, joilla toistuvuus tuotiin tekstissä esille. Nuoren naisen diskurssi keskittyi siihen, kuinka Marinia kuvailtiin juhlinnan ulkopuolella. Suureksi määrittäväksi tekijäksi nousi Marinin nuori ikä, joka näkyi myös kielenkäytössä. Diskurssissa keskityttiin myös siihen, kuinka Marinin naiseus tuotiin medioissa esiin ja miten naispoliitikkojen kohdalla yliedustetuiksi nousevat aiheet kuten ihmissuhteet näkyivät Marinin juhlinnan uutisoinnissa. Tulokset eivät diskurssianalyysin luonteen mukaan ole ankaraa tiedettä, mutta ne paljastavat käytäntöjä, joihin olisi journalistisessa työssä syytä kiinnittää huomiota.