Lihavuus yläkoulun terveystiedon oppikirjoissa

Abstract

Lihavuus on Suomessa ja muualla maailmassa kasvava terveysilmiö. Lihavuuteen liittyvää tutkimusta on pitkään hallinnut lihavuuden biomedikaalinen näkökulma, mutta tutkimustieto lihavuuden yhteiskunnallisista ja kriittisistä näkökulmista lisääntyy jatkuvasti. Nykyisin tiedetään, että lihavuus on moniulotteinen ilmiö, johon liittyvät kulttuuriset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät sekä lihavuusstigma. Sekä lihavuuden hoidon ja ennaltaehkäisyn että lihavuusstigman purkamisen kannalta keskeistä on ymmärrys lihavuudesta moniulotteisena ilmiönä. Yhdeksi lihavuusilmiön puheeksi ottamisen areenaksi on esitetty koulua, jossa lihavuutta käsitellään muun muassa terveystiedon opetuksen yhteydessä. Osana opetusta käytetään usein oppikirjoja, jotka ohjaavat opetusta, toimivat oppilaille keskeisinä tiedonlähteinä ja vaikuttavat oppilaille syntyviin käsityksiin ylipainosta ja lihavuudesta. Lihavuutta terveystiedon oppikirjoissa tai terveystiedon opetuksessa ei Suomessa ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla ja missä yhteyksissä ylipainoa ja lihavuutta käsitellään yläkoulun terveystiedon oppikirjoissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä yläkoulun terveystiedon oppikirjasta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin sisällyttäen analyysiin sekä laadullista sisällönanalyysiä että määrällistä sisällön erittelyä. Tutkimuksen päätuloksena lihavuuden ja ylipainon käsittelyssä oppikirjoissa on erotettavissa seitsemän yläluokkaa. Luokat olivat lihavuus terveyden ja sairauden riskitekijänä, elintavat, paino ja painonhallinta, lihavuus yhteiskunnassa, lihavuuden fysiologia, lihavuus ja mieliala sekä kehittyvä keho. Suurimpina luokkina erottuivat lihavuus terveyden ja sairauden riskitekijänä, paino ja painonhallinta sekä elintavat. Pääasiallisesti lihavuutta käsitellään oppikirjoissa terveyden ja sairauden riskitekijänä, jota ennaltaehkäistään ja hoidetaan elintapamuutoksilla ja painonhallinnalla. Lihavuusstigmaa ei mainita oppikirjoissa. Ylipainon ja lihavuuden tarkastelu oppikirjoissa painottuu lihavuuden biomedikaaliseen ja yksilön vastuun näkökulmaan, mutta joitakin viittauksia myös kriittiseen ja yhteiskunnalliseen lähestymistapaan on. Koska etenkin nuorilla biomedikaalisen lähestymistavan ja yksilön vastuun korostamisen tiedetään aiheuttavan monia terveyshaittoja sekä pahentavan lihavuusstigmaa, on tulevaisuudessa tärkeää pohtia, millä tavalla oppikirjojen tapaa käsitellä lihavuutta kehitetään moniulotteisemmaksi ja vastaamaan nykyistä tutkimustietoa lihavuudesta. Lisäksi tulosten perusteella ehdotetaan terveystiedon opettajakoulutuksen kehittämistä ja lihavuuden puheeksi ottamisen tukimateriaalien laatimista erityisesti koulun kontekstiin.

Obesity is a growing health phenomenon in Finland and worldwide. Research on obesity has long been dominated by the biomedical perspective, but knowledge of the social and critical aspects of obesity is continually increasing. It is now known that obesity is a multifaceted phenomenon involving cultural, social, and societal factors, as well as obesity stigma. Understanding obesity as a multifaceted phenomenon is crucial for both the treatment and prevention of obesity and the dismantling of obesity stigma. One proposed arena for addressing the obesity phenomenon is the school where obesity is addressed, among other things, in health education. Textbooks are often used as part of this education, guiding instruction, serving as key sources of information for students and influencing their perceptions of overweight and obesity. In Finland obesity in health education textbooks or health education teaching has not been previously studied.

The purpose of this study was to investigate how and in what contexts overweight and obesity are addressed in middle school health education textbooks. The study material consisted of four middle school health education textbooks. The material was analyzed using qualitative content analysis, incorporating both qualitative content analysis and quantitative content analysis.

The main result of the study is that seven upper categories can be distinguished in the treatment of obesity and overweight in textbooks. These categories are obesity as a health and disease risk factor, lifestyle, weight and weight management, obesity in society, the physiology of obesity, obesity and mood, and the developing body. The largest categories were obesity as a health and disease risk factor, weight and weight management, and lifestyle. Primarily, obesity is addressed in textbooks as a health and disease risk factor which is prevented and treated through lifestyle changes and weight management. Obesity stigma is not mentioned in the textbooks.

The research of overweight and obesity in textbooks emphasizes the biomedical perspective and individual responsibility but there are some references to critical and societal approaches. Since emphasizing the biomedical approach and individual responsibility is known to cause various health problems and exacerbate obesity stigma, especially in young people, it is important to consider in the future how to develop the way textbooks address obesity to be more multifaceted and in line with current research on obesity. Additionally, it is suggested to develop health education teacher training and create support materials for discussing obesity, particularly in the school context.