dc.contributor.advisor | Rautiainen, Antti | |
dc.contributor.author | Hollmén, Iiro Iisak | |
dc.date.accessioned | 2024-06-14T08:42:55Z | |
dc.date.available | 2024-06-14T08:42:55Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95873 | |
dc.description.abstract | Tiivistelmä – Abstract
Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, kuinka osakemarkkinat ovat keskimäärin reagoineet tulosvaroitukseen Helsingin pörssissä vuosien 2018–2023 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan myös markkinoiden tehokkuutta tulosvaroituksen yhteydessä sekä tulosvaroituksen markkinareaktion ja yrityskohtaisen muuttujien välistä yhteyttä. Julkisesti noteeratun yrityksen pitää julkaista tulosvaroitus, mikäli sen tulos tai taloudellinen asema poikkeaa olennaisesti yhtiön aiemmin julkaisemasta tiedosta. Tulosvaroitus tuo osakemarkkinoille uutta yrityksen arvoon vaikuttavaa informaatiota, jonka tutkiminen voi tuoda arvokasta tietoa sijoittajille, yritysjohdolle ja osakemarkkinoita valvoville viranomaisille.
Tutkimuskysymyksiin vastataan kvantitatiivisesti tapahtumatutkimus menetelmällä sekä OLS-regressionanalyysin avulla. Negatiivisen ja positiivisen tulosvaroituksen julkistamispäivän ympärille T(5,-5) lasketaan päivittäiset keskimääräiset epänormaalit tuotot. Markkinareaktion tehokkuutta tutkitaan kumulatiivisen epänormaalin tuoton avulla. Yrityskohtaisten muuttujien ja tulosvaroituksen julkistamispäivän T(0) välille tehdään OLS-regressioanalyysi, jolla tutkitaan muuttujien vaikutusta tulosvaroituksen voimakkuuteen.
Tulosvaroituspäivän keskimääräinen epänormaali tuotto positiiviselle tulosvaroitukselle on aineistossa 6,98 % ja negatiiviselle tulosvaroitukselle -7,40 %. Markkinareaktio positiivisen tulosvaroituksen yhteydessä on lähes täydellisesti tehokas, sillä tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja ei havaita ennen, eikä jälkeen tulosvaroituksen julkaisun. Negatiivisen tulosvaroituksen osalta kumulatiivinen epänormaali tuotto laskee kaikkina päivinä ennen tulosvaroituksen julkistamista ja jatkaa laskuaan vielä kaksi päivää tulosvaroituksen julkistamisen jälkeen, joten reaktiota ei voida pitää tehokkaana. Regressioanalyysin tuloksista voidaan päätellä, että yrityksen koolla, riskisyydellä, kasvuodotuksilla ja kannattavuudella on tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tulosvaroituksen voimakkuuteen. | fi |
dc.format.extent | 74 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | CC BY | |
dc.title | Osakemarkkinoiden reaktio tulosvaroituksiin Helsingin pörssissä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202406144639 | |
dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylä University School of Business and Economics | en |
dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Accounting and Corporate Finance | en |
dc.contributor.oppiaine | Laskentatoimi ja yritysrahoitus | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ | |