Yksityisautoilun päästövähennystoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen kestävyys : aineistolähtöinen sisällönanalyysi yksityisautoiluun kohdistuvien päästövähennystoimien sosiaalisista vaikutuksista

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin yksityisautoilun päästövähennystoimien sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista kestävyyttä. Yksityisautoilun päästöt vastaavat noin kymmenyksestä koko Suomen päästöistä. Koska liikenne kuuluu taakanjakosektorille, eli se ei kuulu EU:n päästökaupan piiriin, on päästövähennystoimet kansallisen politiikan määriteltävissä. Tutkin mitä oikeudenmukaisuuskysymyksiä eduskuntakeskusteluissa nousee aiheen tiimoilta ja mitkä toimet nähdään epäoikeudenmukaisina. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja Senin toimintakykyteoria. Lisäksi teoreettisena käsitteenä on sosiaalinen kestävyys. Tutkimuksen aineistona on eduskunnan julkiset pöytäkirjat vuosilta 2019–2021. Analysoin aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksena sain seitsemän oikeudenmukaisuuskysymyksiä käsittävää teemaa, jotka olivat alueellinen tasa-arvo, terveys, vapaus, oikeus, työllisyys, sosioekonominen asema ja yksityisautoilijat ilmastotoimien maksajina. Näistä neljä teemaa oli keskusteluissa vallitsevia. Epäoikeudenmukaisina päästövähennystoimina nähtiin korkea ohjaava verotus, tietullit ja sähköautojen hankintatuki. Teoreettinen viitekehys tuki löytöjä.