Tässä gradututkielmassa tutkittiin, kuinka käyttöliittymän esteettinen ulkoasu voi vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sen käytettävyydestä jatkuvassa käytössä. Esteettisyys-käytettävyys efekti on ollut tutkimuksen kohteena 2000-luvulta lähtien, mutta sen taustalla vaikuttavista tekijöistä ei olla täysin selvillä. Ennen gradututkimukseni empiiristä osaa käsittelen käytettävyyden ja estetiikan suhdetta, ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta sekä estetiikkaa ja sen luonnetta HCI-kontekstissa. Lisäksi pohdin tutkimusalan konventioita ja siihen liittyviä haasteita, kuten epärealistisia koeasetelmia ja epämääräisiä ärsykkeitä.
Tutkimukseni koeasetelma rakennettiin vuorovaikutteiseksi ja koehen-kilöillä teetettiin sellaisia tehtäviä mitä he oikeastikin tekisivät. Käyttöliitty-mää ei siis esimerkiksi vain katseltu. Lisäksi käyttötapahtumaa ei typistetty ensivaikutelmaan vaan tehtäviä teetettiin kolmessa jaksossa. Käytettävä ärsy-ke suunniteltiin itse ja toimialaksi valittiin verkkopankki. Ärs
ykkeen suunnit-telua ja sen ulkomuotoa raportoitiin kattavammin kuin tutkimusalalla on yleensä tapana.
Tutkimukseni empiirisessä osassa ärsykkeenä käytettävän käyttöliitty-män käytettävyys arvioitiin heikoksi jo ensimmäisellä käyttökerralla. Näin tapahtui siitä huolimatta, että käytettävän ärsyke suunniteltiin tutkimustie-toon ja visuaalisiin suunnitteluperiaatteisiin nojaten päämääränä esteettisesti miellyttävä ulkoasu. Käytettävyydelle annetut pisteet laskivat entisestään en-simmäisen käyttökerran jälkeen. Valitettavasti koska VisAWI-lomakkeella ei saatu muodostettua tilastollisesti luotettavaa mittaria suunnittelemani käyttö-liittymän esteettisyydestä, jäi osoittamatta, pitivätkö koehenkilöt sitä esteetti-sesti laadukkaana. Siksi on vaikea luotettavasti arvioida mikä oli käyttöliit-tymän ulkoasun rooli suhteessa käytettävyysarvioihin. Ilmenneiden ongel-mien välttämiseksi kannustan muita tutkijoita kiinnittämään huomiota är-sykkeen esteettisyyden validointiin ennen tutkimuksen aloittamista. Esteetti-syyden ja käytettävyyden mittaamiseen tulisi käyttää riittävän yksinkertaisia mutta luotettavia mittareita.
Tutkimukseni avainlöydöksenä pidän havaintoa siitä, että käytettävyy-den arviot laskivat tilastollisesti merkitsevästi heti käytön jatkuessa yhtä käyttökertaa pidemmälle. Tämä havainto kannustaa suosimaan pidempiä koeasetelmia, jotka jatkuvat ainakin ensivaikutelmaa pidemmälle. Estetiikan arvioinnissa vastaavaa pisteiden laskua ei sen sijaan tapahtunut. Myös tähän viimeiseen havaintoon liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, joihin pureudu-taan tarkemmin tutkielman ”Tulokset”-osiossa. Mahdollisia jatkotutkimusai-heita pohditaan viimeisessä luvussa.
Asiasanat: käytettävyys, estetiikka, esteettisyys-käytettävyys-efekti, HCI
...
