Sosiaalityöntekijöiden kokemukset ammatillisesta arvostuksesta ja asenteista vapaa-ajan vuorovaikutustilanteissa

Abstract

Pro gradu - tutkielmassani tutkin sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ammatillisesta arvostuksesta sekä ammattiin liittyviä asenteita ja mielikuvia työn ulkopuolisissa kohtaamisissa sosiaalityöntekijöiden itsensä kuvaamina. Tutkielman teoriaperusta koostuu tunnustussuhdeteoriasta. Pro gradu- tutkielman aineisto kerättiin 1.1.2024-21.1.2024 välisenä aikana sosiaalisen median kanavien kautta. Aineisto kerättiin käyttämällä eläytymismenetelmää ja kahta avointa kysymystä. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavan sisällöntutkimuksen ja sisällönerittelyn menetelmää. Aineisto kattoi yhteensä 120 vastausta kahteen avoimeen kysymykseen. Tulosten perusteella sosiaalityöntekijöiden kokema ammatillinen arvostus kohtaamisissa pystyttiin jaka- maan kolmeen eri luokkaan; ristiriitaiset, arvostavat ja ei-arvostavat kohtaamiset. Arvostavat kokemukset koostuivat dialogisuudesta, sympatiasta sekä positiivisista mielipiteistä ja asenteista koskien sosiaalityön ammattia. Arvostamattomuus näyttäytyi sosiaalityöntekijöille negatiivisina asenteina ja mielikuvina am matista, halventavina nimityksinä, ennakkoluuloina ja sosiaalityöntekijöiden leimautumisena yhteiskunnallisesti ei-arvostettuina pidettyihin asiakasryhmiin. Sosiaalityöntekijöiden kohtaamiset alan ulkopuolisten kanssa synnyttivät ristiriitaisia ja monitulkintaisia vuorovaikutustilanteita. Alan ulkopuolisilla ihmisillä oli sosiaalityöstä ristiriitaisia mielipiteitä, joita sosiaalityöntekijät kohtasivat välttäen aktiivista kyseenalaistamista hiljaisen vastaanottajan roolissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalityöntekijöiden kuvaamana sosiaalityöntekijät saavat am matista saa arvostetun, mutta hyvin ristiriitaisen kuvan kertoessaan sen alan ulkopuolisille ihmisille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityöntekijöiden ammatillisen arvostuksen kokemukset kohtaamisissa alan ulkopuolisten kanssa ovat hyvin vaihtelevia, sisältävät stereotyyppisiä käsityksiä sosiaali työntekijöistä ja sosiaalityöstä ja näin ollen vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden ammatillisen identiteettiin, joka elää ja muovautuu ympäristön ja vuorovaikutuksen kanssa.