Osa-aikatyöntekijöiden kokemukset hyvinvoinnin ulottuvuuksien näkökulmasta

Abstract

Osa-aikatyöntekijöiden määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana tasaisesti kasvaen. Osa-aikatyöhön linkittyy vapauden ja joustavuuden lisäksi muun muassa epävarmuuden ja heikon tulotason kokemukset. Näiden piirteiden voidaan katsoa myös vaikuttavan osa-aikatyöntekijän hyvinvoinnin toteutumiseen. Tässä maisterintutkielmassa tutkin osa-aikatyöntekijöiden hyvinvoinnin kokemuksia hyvinvoinnin ulottuvuuksien näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuva osa-aikatyöntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisesta. Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa ovat: Miten vastaajat kuvailevat työtilannettaan osa-aikatyöntekijöinä? ja Miten osa-aikaisten työntekijöiden hyvinvointi toteutuu Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien näkökulmasta? Aineistona tutkielmassa toimii Töissä ja köyhä 2.0! -aineisto, jonka vastaajat ovat rajattu osa-aikatyötä tekeviin vastaajiin. Varsinaisesta aineistosta lopulliseen rajattuun aineistoon päätyi 36 vastausta. Tutkimusmenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet having, loving ja being. Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet antavat käsityksen vastaajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisesta. Tutkielma osoittaa, että osa-aikatyöntekijöiden hyvinvoinnin toteutumisessa on ongelmakohtia, jotka liittyvät pitkälti heidän heikkoon tulotasoon sekä epävarmuuteen tulevaisuudesta. Tutkimustulokset kertovat kuinka hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että heikko toimeentulo vaikuttaa negatiivisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseen elintason, yhteisyyssuhteiden sekä itsensä toteuttamisen kohdalla. Johtopäätöksenä esitän, että osaaikatyöntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisessa voidaan nähdä hyvinvointivajetta. Tutkielman tuloksia ei voida yleistää, mutta tutkimus osoittaa, että on tärkeää ja olennaista tutkia osaaikatyöntekijöiden hyvinvointia lisää. Jatkotutkimuksessa on tärkeää käyttää aineistoa, joka mahdollistaa puolueettoman tiedon saamisen osa-aikatyöntekijöiden hyvinvoinnista.