Riskiyhteiskunta kuplii Itämerellä : sisällönanalyysi Nord Stream- ja Balticconnector-kaasuputkien riskeistä Helsingin Sanomissa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin tarkastella, millaisia riskimerkityksiä Helsingin Sanomat on tuottanut pääkirjoituksissaan 26.9.2022 tapahtuneista Nord Stream-kaasuputkien räjähdyksistä ja 8.10.2023 tapahtuneesta Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisesta. Tavoitteena on tutkia, miten pääkirjoitukset ilmentävät globaalia riskiyhteiskuntaa ja onko kyseessä Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateoriassa ilmentämä myöhäisteollinen suurvaara. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomien pääkirjoituksista ja kolumneista (N=43) jotka ovat julkaistu 24.8.2021-15.4.2024 välillä. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien digilehden arkistosta käyttämällä eri hakusanoja.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateoria. Riskiyhteiskunnalla tarkoitetaan modernin yhteiskunnan kehitysvaihetta, jossa sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yksilölliset riskit luistavat teollisen yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Teollinen yhteiskunta alkaa itse tuottaa sellaisia uhkia, jotka eivät pysy sen hallinnassa. Riskiyhteiskuntateoria soveltuu varsinkin sosiaalisten, ekologisten, poliittisten ja teknillisten riskien analysointiin. Kaasuputkien vaurioitumiset ovat esimerkkejä näkymättömistä riskeistä, jotka ovat kansalaisille mediavälitteisiä tapahtumia, joita media konstruoi. Tiedotusvälineillä ja joukkoviestinnällä on yhteiskunnallisesti merkittävä positio ja journalismin merkitys korostuu etenkin kriisiaikoina, kun kansalaisten tiedonsaanti on suurinta ja tapahtumista levitetään misinformaatiota ja disinformaatiota.

Analyysin tuloksena aineistosta muodostettiin teemoja, joista merkittävimmät olivat poliittiset, taloudelliset, sotilaalliset ja sosiaaliset riskit, sekä riskeihin varautuminen ja riskien jälkihoito. Analyysissa esitetään pääkirjoituksista lainauksia ja analysoidaan niitä riskiyhteiskuntateoriaan reflektoiden. Aineistosta tunnistettiin monipuolisesti molempia kaasuputkihankkeita koskevia riskejä, uhkakuvia ja vaaroja, joita luonnehti riskiyhteiskunnan riskien piirteet, kuten näkymättömyys, teknillisyys, globaali luonne, asiantuntija-arviointi ja epävarmuus. Kumpikaan kaasuputkihankkeista ei täyttänyt riskiyhteiskunnan suurvaaran tunnusmerkkejä. Johtopäätöksenä kaasuputkien vaurioitumiset luovat uudenlaisia näkymättömiä riskejä ja riskien sivuvaikutuksia, joita ei kyetä hallitsemaan ja valvomaan instituutioiden tasolla.