Venäjän narratiivinen toimijuus Helsingin Sanomissa 24.2.–26.2.2023

Abstract

Tutkimus tarkastelee niitä kielenkäytön tapoja, joilla Venäjää kuvataan Helsingin Sanomissa Ukrainaan tehdyn suurhyökkäyksen vuosipäivänä ja kahtena sitä seuraavana päivänä sekä niitä narratiivisia toimijuuksia, jotka Venäjä Helsingin Sanomien artikkeleissa saa. Tutkimuksen aineisto koostuu 22 artikkelista, jotka on koottu Helsingin Sanomien näköislehdestä aikavälillä 24.2.–26.02.2023. Aineistolle tehtiin iteratiivinen diskurssianalyysi, jonka perusteella aineistosta löydettiin kaksi päädiskurssia, joista ensimmäinen koostui seitsemästä aladiskurssista ja toinen viidestä. Päädiskurssi “Venäjä hyökkääjänä” käsittelee sitä, millaisia diskursseja käytetään Venäjän toimijuuden kuvaamiseen erityisesti hyökkäävänä osapuolena. “Venäjän maakuva” -päädiskurssi taas koostuu aladiskursseista, jotka kuvailevat julkisuuteen välitettyä poliittis-yhteiskunnallista mielikuvaa Venäjästä. Lopuksi diskurssit asetettiin narratiivisen rakenteen osiksi, minkä perusteella selvitettiin, mitä tarinallisia toimijuuksia Venäjä saa Helsingin Sanomien kielenkäytössä tutkimuksen aineistossa. Narratiivisiksi päätoimijuuksiksi todettiin analyysin perusteella ylivoimainen hyökkääjyys, kärsimyksen ja epävakauden aiheuttaminen sekä Venäjän asemoituminen uhaksi, jota kuitenkin tarkastellaan kriittisesti sen tekemien virheiden vuoksi. Aineiston ongelmallisin löydös on “Venäjän maakuva” -diskurssin aladiskurssi “Venäläisiä epäinhimillistävä diskurssi”, jonka ominaispiirteet maalaavat Venäjästä ja venäläisistä varsin negatiivisen maakuvan. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää suuntaa-antavasti, että Helsingin Sanomat toisintaa ja osin vahvistaa aineistossa joitain sellaisia negatiivisia Venäjä-kuvia, joita suomalaisessa uutisoinnissa on ollut ennenkin. Venäjän hyökkäyssodan uutisoinnin voidaan katsoa noudattavan konfliktijournalismin monia sellaisia piirteitä, kuten objektiivisuuden ja toimittajien subjektiivisuuden ristiriitaa, joiden läpileikkaaminen ja tiedostaminen voisi edesauttaa suomalaista kriisijournalismia kehittymään sopivilla työtavoilla ja rutiineilla.