Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorUskali, Turo
dc.contributor.authorHäkkinen, Emma
dc.contributor.authorSäily, Silja
dc.date.accessioned2024-06-11T08:16:52Z
dc.date.available2024-06-11T08:16:52Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95733
dc.description.abstractSuomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on korkea, mutta lähisuhdeväkivallan esiintyvyys on huomattavan yleistä. Tätä ilmiötä kutsutaan pohjolan paradoksiksi. Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä vahvasti sukupuolittunut ja suurin osa uhreista on naisia. Lähisuhdeväkivalta on yleinen rikosuutisten aihe. Rikosuutisia esiintyy runsaasti etenkin iltapäivälehdissä, jotka ovat tunnettuja sensaatiomaisesta ja nopeasta uutisoinnistaan. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten Iltalehti uutisoi lähisuhdeväkivallasta vuosina 2002, 2012 ja 2022. Pyrimme myös selvittämään, onko uutisoinnissa tapahtunut tarkasteluajankohtien aikana muutosta. Käytimme tutkimusmenetelmänämme laadullista sisällönanalyysia ja kehysanalyysia. Aineistomme koostui 65 lähisuhdeväkivallasta kertovasta jutusta. Aineiston artikkelit ovat esimerkiksi uutisia, feature-juttuja sekä lukijoiden toimittajalta kysymiä kysymyksiä. Erittelimme aineiston artikkelit niissä esiintyvien väkivallan muotojen mukaan fyysiseen, henkiseen, taloudelliseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Näin saimme paremman ymmärryksen aineistosta. Tämän jälkeen lajittelimme aineiston neljään kehykseen, jotka määrittelimme aineistostamme itse. Tutkielmassa selvisi, että lähisuhdeväkivallan uutisoinnissa korostetaan monia erilaisia näkökulmia. Jotkut jutut kertovat aiheesta nopeasti, kun taas joissain jutuissa väkivallan taustoja selostetaan laajasti. Osa jutuista korosti vahvaa toimijuutta, kun taas osa pyrki löytämään selityksiä tapahtuneelle väkivallalle. Tutkimuksesta selvisi, että Iltalehti on siirtynyt lähisuhdeväkivallasta uutisoidessa pidempiin, tarinallisempiin ja väkivaltaa taustoittavimpiin juttuihin. Syynä muutokseen voi olla esimerkiksi journalismin viihteellisyyden kasvu kilpailun koventuessa tai kasvava ymmärrys lähisuhdeväkivallasta laajana yhteiskunnallisena ongelmana.fi
dc.description.abstractIn Finland, gender equality is high, but the prevalence of intimate partner violence is remarkably common. This phenomenon is known as the Nordic paradox. Intimate partner violence is a highly gendered phenomenon, with the majority of victims being women. It is a common subject in crime news, especially in tabloid newspapers, which are known for their sensational and rapid reporting. The aim of this bachelor's thesis is to investigate how Iltalehti reported on intimate partner violence in the years 2002, 2012, and 2022. We also aim to determine whether there have been changes in reporting over these periods. We used qualitative content analysis and frame analysis as our research methods. Our material consisted of 65 articles about intimate partner violence. These articles included news reports, feature stories, and readers' questions to the editor. We categorized the articles based on the forms of violence they described: physical, psychological, economic, and sexual violence. This allowed us to gain a better understanding of the material. We then sorted the material into four frames, which we defined from our analysis. The study revealed that many different perspectives are emphasized in the reporting of intimate partner violence. Some articles cover the topic briefly, while others provide extensive background on the violence. Some articles emphasized strong agency, while others sought to find explanations for the violence. The study showed that Iltalehti has shifted towards longer, more narrative, and more contextualized articles when reporting on intimate partner violence. This change may be due to the increasing entertainment value of journalism in a more competitive environment or a growing understanding of intimate partner violence as a broad societal issue.en
dc.format.extent54
dc.language.isofi
dc.titleLähisuhdeväkivallan kehyksiä Iltalehdessä vuosina 2002, 2012 ja 2022
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406114501
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3133
dc.subject.ysorikosjournalismi
dc.subject.ysolähisuhdeväkivalta
dc.subject.ysoväkivalta
dc.subject.ysouhrit
dc.subject.ysojournalismi
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysoväkivaltarikokset
dc.subject.ysorikokset
dc.subject.ysouutiset
dc.subject.ysosukupuolittuminen
dc.subject.ysoiltapäivälehdet


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot