Yksinhuoltajuus verkkokeskustelussa : korpustutkimus diskursseista ja asenteista

Abstract

Maisterintutkielmassani tarkastelen yksinhuoltajuutta verkkokeskustelussa. Vuonna 2020 yhden vanhemman perheitä on ollut noin 24 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Vaikka yksinhuoltajuus on nykyisin aiempaa hyväksyttävämpää, siihen liittyy edelleen ennakkoluuloja. Tutkielma tarkastelee sitä, miten yksinhuoltajuudesta keskustellaan Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–2020. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia diskursseja yksinhuoltajuuteen liitetään verkkokeskustelussa? 2. Millaisia asenteita yksinhuoltajuuteen kohdistuu verkkokeskustelussa? Teoriataustana toimivat fraseologia, diskurssintutkimus ja perhetutkimus. Lähestyn aihetta korpusavusteisen diskurssintutkimuksen keinoin. Suomi24-korpuksesta kerättyyn 38 233 esiintymän osakorpukseen on tehty kollokaatioanalyysi, jossa käytetään MI-testiä. Tuloksena saaduista kollokaateista 200 merkitsevintä kollokaattia on sijoitettu merkitysryhmiin, jotka toimivat pohjana diskurssianalyysille. Samalla aineistosta on analysoitu mahdollisia diskurssiprosodioita, jotka pohjustavat asenteiden tarkastelua. Aineistosta muodostuu 13 merkitysryhmää ja yksi ryhmä, johon kuuluvat merkitysryhmien ulkopuolelle jääneet kollokaatit. Havaitsen aineistosta kolme keskeisintä diskurssia, joille olen antanut nimet Välttämätön yksinhuoltajuus, Haastava yksinhuoltajuus sekä Leimaava yksinhuoltajuus. Diskurssit esittävät yksinhuoltajuuden haastavana ja rankkana asiana, johon päädytään useimmiten pakon edessä. Yksinhuoltajuus on myös usein leimaavaa. Aineiston valossa yksinhuoltajuuteen kohdistuu pääosin kielteisiä asenteita.