The role of identity capitals in the success of the transition to post-sport life : a longitudial case study of a young professional footballer

Abstract

In the case of young athletes, a sports-oriented environment often strongly encourages sports, which may limit their exploration of non-sports-related dreams and career paths outside of sports. A strong athletic identity increases the risk of psychological distress at the end of a professional sports career.

The purpose of this study was to examine what kind of identity capitals the studied athlete had, and how the identity capitals were promoting the transition to post-sportlife. James Côté's identity capital model, which is suitable for examining life transitions in postmodern society, was used as the central theoretical framework. The longitudinal data used in the study was collected in University of Jyväskylä’s Winning in the long run -research project. This study was carried out as a case study, where the subject was a professional footballer pseudonymously referred to as Tommi. The interview material was seven biographical interviews, which started when Tommi was in sports high school and which were collected when Tommi was 16-22 years old.

The two main categories of identity capitals were tangible and intangible capitals. Formal merits and support networks formed subcategories of tangible capital. The subcategories of intangible capital were planning and goal orientation, optimism and acceptance, critical thinking, self-efficacy and diverse interests. Within both tangible and intangible identity capitals, distinct factors were discerned to aid in the transition to life after sports, consistent with prior research, despite the novel application of the identity capital model in a sports context. Simultaneous influence of identity capitals and their capacity to promote agency were key observations. In particular, intangible identity capitals were enabling the examination of one's own athletic identity and preparing for retirement and post-sport-life.

The findings suggest that identity capitals have an important role in supporting the transition to life after sports. Moreover, the study's novel application of the identity capital model within the realm of sports research suggests its potential utility for future research in sports transitions.

Nuorten urheilijoiden kohdalla urheilupainotteinen toimintaympäristö kannustaa usein vahvasti urheiluun, jolloin ei-urheiluun liittyvien unelmien ja urheilun ulkopuolisten urapolkujen tutkiminen voi jäädä vähemmälle. Vahvalla urheilijaidentiteetillä on psykologisen pahoinvoinnin riskiä lisäävä vaikutus urheilu-uran päättyessä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia eri identiteettipääomia tutkitulla urheilijalla oli ja miten identiteettipääomat olivat edistämässä urheilun jälkeiseen elämään siirtymistä. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin James Côtén identiteettipääomamallia, joka soveltuu elämänsiirtymien tarkastelemiseen postmodernissa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa käytetty pitkittäisaineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston Winning in the long run –tutkimushankkeessa. Tämä tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jossa tutkittavana oli ammattilaisjalkapalloilija pseudonyyminimeltään Tommi. Haastatteluaineistona toimi seitsemän elämäkertahaastattelua, joiden alkaessa Tommi oli urheilulukiossa ja jotka kerättiin Tommin ollessa 16–22-vuotias.

Identiteettipääomien kaksi pääluokkaa olivat aineelliset ja aineettomat pääomat. Aineellisten pääomien alaluokiksi muodostuivat muodolliset ansiot ja tukiverkot. Aineettomien pääomien alaluokat olivat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, optimismi ja hyväksyntä, kriittinen ajattelu, minäpystyvyys ja monipuoliset intressit. Sekä aineellisten että aineettomien identiteettipääomien kohdalla oli löydettävissä selkeitä urheilun jälkeiseen elämään siirtymistä auttavia tekijöitä, jotka olivat samassa linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, vaikkei juuri identiteettipääomamallia ole aiemmin hyödynnetty urheilututkimuksessa. Keskeisiä huomioita identiteettipääomiin liittyen olivat niiden vaikuttaminen yhtäaikaisesti ja niiden toimijuutta edistävä vaikutus. Varsinkin aineettomat identiteettipääomat olivat mahdollistamassa oman urheilijaidentiteetin tarkastelua ja valmistautumista lopettamiseen ja urheilun jälkeiseen elämään.

Tulosten perusteella identiteettipääomilla on keskeinen auttava merkitys urheilun jälkeiseen elämään siirtymisessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin identiteettipääomamallia ensimmäistä kertaa urheilukontekstissa, mikä antaa vahvistusta myös sille, että sen soveltamista voidaan hyödyntää urheilusiirtymien kohdalla jatkossakin.