Integrating financial, carbon and biodiversity footprint accounting in organizations

Abstract

Ilmastonmuutos ja luontokato heikentävät hyvän elämän perusedellytyksiä maapallolla. Organisaatiot, kuten yritykset, julkiset instituutiot ja yhdistykset, ovat yhteiskuntamme peruspilareita. Hiili- ja luontojalanjäljen laskenta on kehitetty, jotta ymmärtäisimme organisaatioiden vaikutuksen ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Hiili- ja luontojalanjäljen laskenta on kuitenkin yksinään riittämätön toimi tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamiseksi. Talouskirjanpito on keskeinen päätöksenteon väline organisaatioissa ja se pitäisi muuntaa vastaamaan paremmin ympäristökirjanpidon realiteetteja. Väitöskirjassani kehitän kulutusperustaista hiili- ja luontojalanjäljen laskentaa testaamalla menetelmiä pilottiorganisaatioissa. Lisäksi tutkin talouskirjanpidon hyödyntämistä osana ympäristökirjanpitoa sekä ympäristökirjanpidon mahdollisuuksia vaikuttaa taloudellisen arvon muutokseen. Tulokset osoittavat, että arvoketjun rooli tutkittujen organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljessä oli suuri. Esimerkiksi lennot, tavaroiden ja palveluiden hankinta, sekä energiankulutus, ovat merkittäviä hiili- ja luontojalanjäljen aiheuttajia. Kehittämääni luontojalanjäljen laskentamenetelmää voidaan käyttää kulutuksen luontojalanjäljen laskentaan eri konteksteissa. Jatkokehitin aikaisempaan tutkimukseen perustuen mittarin, luontoekvivalentin, jota eri organisaatiot voivat käyttää luontojalanjälkensä laskentaan ja vertailuun ympäri maailman. Lopuksi osoitan, että taloudellisen arvon asettaminen hiili- ja luontojalanjäljelle kompensaatioiden avulla voi vaikuttaa organisaation taloudelliseen asemaan merkittävästi. Kokonaisvaltainen ympäristökirjanpito ja sen yhdistäminen talouskirjanpitoon voi olla tärkeä ensimmäinen askel kohti planetaarista hyvinvointia. Yhteiskunnallinen kestävyysmurros saattaisi kuitenkin hyötyä laajemmasta taloudellista arvoa muuttavasta ympäristö-taloudellisesta kirjanpidosta. Kirjanpidon murros voi parhaimmillaan mahdollistaa organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteiden, päätöksenteon prosessien ja jopa taloudellista päätöksentekoa ohjaavien arvojen muutoksen.

Asiasanat: hiilijalanjälki, luontojalanjälki, ympäristökirjanpito, ympäristötilinpito, talouskirjanpito

Climate change and biodiversity loss are deteriorating the foundations of good life on Earth. Organizations, such as businesses, public institutions and associations, are the basic building blocks of societies. Carbon and biodiversity footprint assessments have been developed to understand the contribution of organizations to climate change and biodiversity loss. The assessment of carbon and biodiversity footprints alone is unlikely to initiate the necessary transformative changes. Financial accounting, a key decision-making tool in organizations, would also need to be transformed to better reflect the reality showcased by environmental accounts. In this doctoral dissertation I develop the assessment of consumption-based carbon and biodiversity footprints in organizations by testing the methodologies in pilot organizations. In addition, I explore the use of financial accounts in environmental accounting and the possibility for environmental accounts to change the value of financial accounts. The results indicate that upstream value chain carbon and biodiversity footprints have a high contribution in organizations. Flights, procurement of goods and services and energy consumption are important contributors across organizations. The developed biodiversity footprint methodology can be used to assess the biodiversity footprint of consumption in various contexts. The indicator of biodiversity loss, which I further developed and call the biodiversity equivalent, can be used by organizations to compare value chain biodiversity footprints across the world. Finally, I show that setting a financial value to the carbon and biodiversity footprints with offsetting mechanisms can significantly affect the financial position of an organization. Comprehensive environmental accounting and its integration to financial accounting can be a necessary initial step towards planetary well-being. However, transformative changes in organizations, and in the society, could benefit from a value-transforming integration of financial and environmental accounting. Value-transforming financial-environmental accounting has the potential to change the structures, decision-making processes, and perhaps even underlying values that guide financial decision-making in organizations and the society.

Keywords: carbon footprint, biodiversity footprint, environmental accounting, financial accounting