Ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä terveydestä osana sairaanhoitajan työtä : fenomenografinen haastattelututkimus

Abstract

The conception of health forms the basis for both healthcare and nursing work, on which the nursing profession and the functioning of the healthcare system are based. The conception of health influences the nursing care provided by nurses and nursing students and their handling of health issues with patients. Due to different cultural backgrounds, the conceptions of health of foreign-born nursing students may differ from those of the host country's healthcare system. It is important to understand the conceptions of health on which foreign-born nursing students base their actions and upon which they build their understanding of both the healthcare system and nursing. There is little qualitative research on the conceptions of health among nursing students.

The aim of the study was to explore and describe the qualitatively different conceptions of health among nursing students in the context of nursing work. The purpose was also to enhance and broaden the understanding of the phenomenon by revealing the critical differences between these conceptions.

The study was conducted as a qualitative interview study using phenomenographic research approach. The data were collected between November 2023 and March 2024 by interviewing eight (n=8) foreign-born nursing students. The participants were second and third-year nursing students from Eastern Europe, Asia, Africa, and South America who had lived in Finland for 1-14 years. The interviews were conducted in Finnish or English according to the participants' preferences and transcribed verbatim. The data were analyzed using phenomenographic analysis method.

According to phenomenographic analysis, conceptions could be grouped into four hierarchically expanding categories of description. At its narrowest, health was seen as technical nursing actions (category I), and at its broadest, as a general and equal right (category IV). Between these were the categories "The nurse's own health as an enabler of nursing actions" (category II) and "Health as holistic action" (category III). The hierarchical structure of categories of description emerged as critical differences between recurring themes when moving from one category to another, which included 1) the patient's role, 2) the nurse's role, 3) the role of the work community, and 4) the implementation of nursing care. The results of the study increase understanding of qualitatively different ways of understanding and attributing meaning to health in nursing work as described by foreign-born nursing students. The results can be utilized in the development of nursing education curriculum, content, and teaching to support the deepening and broadening of students' conceptions of health using current conceptions as a starting point.

Terveyskäsitys muodostaa sekä terveydenhuollossa että sairaanhoitajan työssä perustan, jolle sairaanhoitajan ammatti ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminta pohjautuu. Terveyskäsitys vaikuttaa sairaanhoitajien ja sairaanhoidon opiskelijoiden toteuttamaan hoitotyöhön ja terveyskysymysten käsittelyyn potilaiden kanssa. Erilaisista kulttuurisista lähtökohdista johtuen ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden terveyskäsitykset saattavat poiketa opiskelumaan terveydenhuoltojärjestelmän terveyskäsityksestä. On tärkeää ymmärtää millaisiin terveyskäsityksiin ulkomaalaistaustaiset sairaanhoitajaopiskelijat perustavat toimintansa ja mille pohjalle rakentavat ymmärrystään niin terveydenhuoltojärjestelmästä kuin hoitotyöstä. Sairaanhoitaja-opiskelijoiden terveyskäsityksistä ei laadullista tutkimusta juuri ole.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden laadullisesti erilaisia käsityksiä terveydestä sairaanhoitajan työssä. Tarkoitus oli myös pyrkiä lisäämään ja laajentamaan ymmärrystä ilmiöstä käsitysten välisiä kriittisiä eroja paljastamalla.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena fenomenografisella lähestymistavalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välillä haastattelemalla kahdeksaa (n=8) ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa. Tutkimukseen osallistujat olivat toisen ja kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita ja kotoisin Itä-Euroopasta, Aasiasta, Af-rikasta ja Etelä-Amerikasta ja asuneet Suomessa 1–14 vuotta. Haastattelut toteutettiin suomeksi tai englanniksi osallistujien toiveen mukaan ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysimetodilla.

Fenomenografisen analyysin mukaan käsitykset voitiin ryhmitellä neljään hierarkkisesti laajenevaan kuvauskategoriaan. Suppeimmillaan terveys nähtiin hoitotyön teknisinä toimintoina (kategoria I), ja laajimmillaan yleisenä ja yhtäläisenä oikeutena (kategoria IV). Näiden välille asettuivat kuvauskategoriat ”Hoitajan oma terveys hoitotyön toimintojen mahdollistajana” (kategoria II) ja ”Terveys holistisena toimintana” (kategoria III). Kuvauskategorioiden hierarkiarakenne tuli esiin kategoriasta toiseen siirryttäessä kriittisinä eroina niissä toistuvien teemojen välillä, joita olivat 1) potilaan rooli, 2) sairaanhoitajan rooli, 3) työyhteisön rooli ja 4) hoitotyön toteuttaminen. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä laadullisesti erilaisista tavoista käsittää ja merkityksellistää terveyttä sairaanhoitajan työssä ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kuvaamana. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opetussuunnitelman, opetussisältöjen ja opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden terveyskäsitysten syvenemisen ja laajenemisen tukemisessa nykyisiä käsityksiä lähtökohtana käyttäen.