Show simple item record

dc.contributor.advisorYletyinen, Johanna
dc.contributor.advisorHalme, Panu
dc.contributor.authorUrsin, Anette
dc.date.accessioned2024-05-24T09:54:21Z
dc.date.available2024-05-24T09:54:21Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95161
dc.description.abstractHumans have a diverse impact to forest ecosystems in addition to their own ecological processes. Therefore, forests are an example of a socioecological system. While affecting forests, humans are also dependent on ecosystem services provided by them. The challenges facing the sustainability of the forest sector jeopardize the forests’ ability to provide these ecosystem services. All this could be resulting from socioecological mismatches in forestry. A socioecological mismatch occurs, when the ecological scale of an ecosystem does not align with the social scale of its’ management. These mismatches can weaken the resilience of an ecosystem and thus endanger the ecosystem services provided by them. Therefore, it is crucial to identify these mismatches in Finnish forestry. This systematic literature review searches the literature for references to socioecological mismatches in Finnish forestry. It is also interested in whether these kinds of mismatches have been identified in this context before using the theory of socioecological mismatches. The review uses two case examples: the Willow tit as an indicator of reducing biodiversity in Finland, and Spruce bark beetle outbreaks in Finland. The term and theory of socioecological mismatch had not been used concerning Finnish forestry before, even though some inconsistencies between the ecology and governance of Finnish forests had been identified. Based on the literature this study found multiple references to socioecological mismatches concerning both case examples. There was evidence of spatial, temporal and functional socioecological mismatches. Solving them is not easy, but many sources suggest taking a more multidisciplinary approach into forestry to improve the sustainability of our forest management. The theory of socioecological mismatches offers a new perspective to the sustainability of forest management, and some new terminology to discuss potentially familiar phenomena. It can also serve as an important tool in maintaining a resilient ecosystem.en
dc.description.abstractMetsät voidaan nähdä sosioekologisina systeemeinä ─ niissä luonnon omat prosessit ja ihmisen toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ihminen vaikuttaa metsäekosysteemeihin monella tapaa, ja on samalla riippuvainen metsien tuottamista ekosysteemipalveluista. Haasteet metsäsektorin kestävyydessä vaarantavat myös näiden ekosysteemipalveluiden tuottamisen ekologisten uhkien ohella. Nämä haasteet voivat olla metsänhoidon sosioekologisten yhteensopimattomuuksien tulos. Sosioekologinen yhteensopimattomuus syntyy, kun ekosysteemin ekologisen prosessin mittakaava ja sitä hallinnoivan toimielimen hallinnollinen mittakaava ovat ristiriidassa keskenään. Näitä yhteensopimattomuuksia on tärkeä tunnistaa, sillä ne heikentävät ekosysteemin resilienssiä ja siten myös ekosysteemin kykyä tuottaa ihmiselle elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Tämä työ on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka etsii kirjallisuudesta viitteitä sosioekologisista yhteensopimattomuuksista suomalaisessa metsänhoidossa. Lisäksi työ selvittää, onko tällaisia yhteensopimattomuuksia tunnistettu suomalaisesta metsänhoidosta aiemmin käyttäen sosioekologisen yhteensopimattomuuden termiä ja teoriaa. Katsaus on tehty kahden tapausesimerkin kautta: hömötiainen indikaattorina biodiversiteetin köyhtymisestä Suomessa, ja kirjanpainajatuhot Suomen metsissä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella sosioekologisen yhteensopimattomuuden termiä ja teoriaa ei ollut käytetty suomalaisen metsänhoidon kontekstissa aiemmin. Vastaavia metsäekosysteemien ekologian ja hallinnon välisiä epäjohdonmukaisuuksia oli kuitenkin tunnistettu aiemminkin ilman kyseisen termin käyttöä. Tämä tutkimus löysi viitteitä sosioekologisista yhteensopimattomuuksista molempiin tapausesimerkkeihin liittyen. Yhteensopimattomuuksia löytyi niin tilallisia, ajallisia kuin toiminnallisiakin. Sosioekologisen yhteensopimattomuuden teoria tarjoaa uuden näkökulman metsien käytön kestävyyden tarkasteluun, ja uutta termistöä tunnetuista ilmiöistä puhumiseen. Lisäksi se voi toimia tärkeänä työkaluna resilientin metsäekosysteemin ylläpidossa.fi
dc.format.extent44
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.othersosioekologinen systeemi
dc.titleMetsänhoidon sosioekologiset yhteensopimattomuudet Suomessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202405243925
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental scienceen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiedefi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi40151
dc.subject.ysoresilienssi
dc.subject.ysometsäekosysteemit
dc.subject.ysometsät
dc.subject.ysoekosysteemit (ekologia)
dc.subject.ysoekologia
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright