Katsaus rumpujensoiton kehollisuuteen : liiketutkimuksia soittoteknisten taitojen tueksi

Abstract

Kehollisen kognition teemat ovat jatkuvasti läsnä musiikin esittämisessä ja rumpujensoiton oppimisessa aiheet korostuvat, sillä jokainen raaja on osa soittoa. Kehon liikkumista on käytännöllistä analysoida ammattirumpaleiden monimuotoisista soittotilanteista. Tutkielman tavoitteena on käydä läpileikkaus rumpujensoitossa esiintyvistä kehollisista elementeistä. Päämääränä on kartoittaa tutkimustiedon kautta, miten keho käyttäytyy yksittäisissä kapulaiskuissa, settisoitossa, sekä kuinka tempon vaihtelu ja fraseeraus mahdollisesti vaikuttavat keholliseen käyttäytymiseen. Teoreettinen viitekehys rajautuu rumpalin kehollisuuteen, jossa keskeisiä teemoja ovat laajennettu kognitio, empatia, tahdistuminen ja kehollinen virittäytyminen sekä musiikilliset elementit tempo ja fraseeraus. Tutkielma antaa tietoa settisoitossa esiintyvästä optimaalisesta kehollisesta toiminnasta, joka rajautuu käsien oikeaoppisiin liikeratoihin ja tekniikoihin. Tietoa on mahdollista hyödyntää rumpujensoiton opettajan työelämässä.

Tutkimusongelmana on, millä keinoilla rumpujensoiton ammattilainen saavuttaa oikeaoppisen kehon liikehdinnän. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millä tavoin kirjallisuudesta ilmenee ääntä tuottavien liikkeiden näkyvän kokeneemman rumpalin soittoprosessissa? Miten eleet muuttuvat temponvaihdoksen seurauksesta yksittäisten lyöntien tai kolmimuunteisen swing-soiton osalta? Miten tutkimusten datan ja johtopäätösten antama tieto voi edistää rumpuoppilaan soittoteknisiä ominaisuuksia?

Tutkimusmenetelmä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa monien rumpujensoittoon liittyvien empiiristen tutkimusten ja niiden näkökulmien yhdistämisen. Rumpujensoiton ja kehon vuorovaikutuksesta on saatu aikaisempaa tutkimustietoa. Tämä käsien lähtökohtaisesti rajautuu käsien liikehdintään, jossa painotetaan upstroke, tap ja downstroke-iskuja. Katsauksessa kerätty aineisto linkittää rummun lyömisen kehollisuutta koskevia tutkimuksia, jotka viedään yhden rummun iskuista koko rumpusetin soittoon. Esimerkkejä settisoitosta ovat kinesteettiset analyysit aloittelijan ja ammattilaisen välisistä eroavaisuuksista tai swing-komppauksessa esiintyvästä kolmimuunteisesta soitosta. Analysoitavaa tutkimustietoa saadaan myös ergonomiseen settiasetteluun, laahaavan ja kiilaavan soiton vertailuun sekä rummun sointiväriin keskittyvistä tutkimuksista.

Rumpujensoiton pedagogin työssä on tutkimustiedon mukaan olennaista painottaa liikkeiden oikeaoppisuutta liiallisen rasituksen tai vammojen välttämiseksi. Tutkimustyö osoitti pitkien soittovuosien lisäävän dynamiikan ja nopeuden sujuvuutta. Ammattilaisilla osoittautui olevan vähemmän vaihtelevuutta yksittäisten kapulaiskujen liikkeiden ja rummun soinnin osalta. Upstroken ja downstroken merkitys korostuu dynaamisessa soitossa. Laahaavassa ja kiilaavassa kompissa kokenut rumpali saattaa vaikuttaa käsien dynamiikkaan, jotta tietty vaikutelma kompin groovesta välittyy. Swingin soitossa käden liike lukkiutuu tiettyyn tempoon ja nopeimmissa tempoissa ranne liikkuu vähemmän. Kokeneella soittajalla tempon muuttaminen ei aina vaikuttanut merkittävästi käsien liikeratojen suuruuteen, mikä viittaa siihen, että oppilaan on hyödyllistä harjoitella oikeaoppista kapulalyöntejä jo varhaisessa vaiheessa.