"Kyllä tämä työtä tekemällä saadaan tästä paremmaksi muuttumaan." : Sivistys, tunteet ja kestävyysmurroksen edistäminen luonto- ja kestävyystutkijoiden ajattelussa.
Tässä tunteiden ja ilmastoantropologian alueen maisterintutkielmassa tarkastelen luonto-ja kestävyystutkijoiden käsityksiä ja tuntemuksia kestävyysmurroksen edistämisen esteistä ja keinoista aikana, jolloin ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskeistä on varoitettu kauan, mutta vaadittavat muutokset etenevät hitaasti. Haastattelin kuutta eri tieteenalojen tutkijaa, jotka ovat olleet pitkään aktiivisesti mukana myös kestävyysmurrokseen liittyviä ekologisia ja eettisiä kysymyksiä käsittelevässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vuorovaikutuksessa. Analyysimenetelmänä on kvalitatiiviseen haastatteluaineistoon perustuva laadullinen sisällönanalyysi.
Haastatellut tutkijat ovat kasvaneet tehtäväänsä useimmiten emotionaalisesti vaikuttaneiden lapsuuden ja nuoruuden kokemusten ja myöhemmin akateemisessa yhteisössä vahvistuneen tiedon ja toimintamahdollisuuksien kautta. Haastatellut tiedostivat tämänhetkisen huolestuttavan kehityskulun ja kokivat sen
johdosta pelkoa, surua ja hetkellistä voimattomuutta. He kokivat myös turhautumista erityisesti poliittisen päätöksenteon hitauden ja epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Heidän ajattelunsa ja toimintansa on
suuntautunut voimakkaasti ratkaisuihin. Heille on olennaista paloitella vaikea ongelma, tarttua siinä johonkin kulmaan ja hakea tuloksia korostetusti yhteistyön kautta konkreettiseen edistykseen keskittyen. Valikoiva, positiivisuuteen ja kulloiseenkin käsillä olevaan asiaan keskittyvä toimintatapa suojaa heitä
lamauttavilta kielteisiltä tunteilta kuten ahdistukselta samaan tapaan kuin on todettu aiemmissa tutkimuksissa tapahtuvan ilmastodenialistisessa tai -välinpitämättömässä ajattelussa. Erityisen keskeistä haastatelluille oli tunne työn merkityksellisyydestä.
Tämän työn perusteella kestävyysmurroksen ja ekologisen sivistyksen ja solidaarisuuden edistämiseksi tarvitaan yhä vahvempaa eri ihmisryhmien ajattelutapojen ja tunteiden huomioimista. Se tarkoittaa sosiaalisen median kriittistä seurantaa mm. disinformaation levittämisen ja siihen perustuvan emotionaalisen
vaikuttamisen osalta, laadukasta journalismia ja uutta ymmärrystä ja narratiivia ihmisestä osana luontoa. Sitä voidaan kertoa esimerkiksi taiteen tai populaariviihteen keinoin. Eri ihmisryhmiä on myös puhuteltava eri tavoin, jotta vaadittavat muutokset eivät muodosta uhkaa omalle identiteetille. Kielellä on keskeinen rooli. Tärkeintä olisi saavuttaa tieteeseen pohjaava ihmiskunnan kollektiivinen ymmärrys globaalista tilanteesta, jossa yhteiset arvokkaat asiat ovat uhattuina mutta joka voidaan ratkaista niin, että kaikkien planeetan asukkaiden etu turvataan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29790]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Monenlaisia tunteita lihavan liikkeen äärellä
Puhakka, Anna (Suomen antropologinen seura, 2022)Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin ... -
Ekososiaalinen transitio ja postsosialismi : vertailua ja keskustelua muutostutkimuksen näkökulmasta
Salmela, Niko (2017)Tutkimuksessa vertaillaan ja keskustelutetaan kahta viimeaikaista muutostutkimusohjelmaa keskenään. Ekososiaalinen transitio on tuore sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalityöhön kytkeytyvä tutkimusohjelma. Siinä etsitään ... -
Ympäristöongelmien ja luonnon herättämien tunteiden yhteys ympäristötietoisten 18-40-vuotiaiden tekemiin ympäristötekoihin
Saine, Siina-Riikka (2019)Ihmistoiminnan aiheuttamat, ympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavat ympäristöongelmat uhkaavat luontoa ja sen monimuotoisuutta. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa yksilöiden teoilla on merkitystä. Tunteet ohjaavat ... -
Kirje, joka nostatti myrskyn : esipuhe tutkijoiden metsäjulkilausumalle
Hukkinen, Janne I.; Kotiaho, Janne Sakari; Vesala, Timo (Alue- ja ympäristötutkimuksen seura, 2017) -
Reilu ruokamurros : Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään
Kaljonen, Minna; Karttunen, Kaisa; Kortetmäki, Teea; Niemi, Jyrki; Huttunen, Suvi; Tribaldos, Theresa; Malu, Renato S.; Paalanen, Laura; Salminen, Jani; Toivonen, Marjaana; Heikkinen, Mari; Härkänen, Tommi; Rinne, Petra; Sares-Jäske, Laura; Savolainen, Hannu; Siimes, Katri; Tapanainen, Heli; Valsta, Liisa; Virkkunen, Henri; Saarinen, Merja; Erkkola, Maijaliisa; Männistö, Satu; Huusela, Erja; Hyvönen, Terho; Kuussaari, Mikko; Huan-Niemi, Ellen; Lehtonen, Heikki; Wejberg, Henrik; Mattila, Tuomas; Joona, Juuso; Jansik, Csaba; Irz, Xavier; Vaalavuo, Maria; Soljanlahti, Maija; Paloviita, Ari; Lonkila, Annika; Aakkula, Jyrki; Kivelä, Reetta; Roitto, Marja; Järviö, Natasha; Tuomisto, Hanna; Tykkyläinen, Riina; Puupponen, Antti; Savikurki, Anni; Hakala, Tuuli; Nousiainen, Juha; Aro, Riikka; Turunen, Anni; Elomaa, Nina; Lähteenmäki-Uutela, Anu; Ritola, Roosa; Lappalainen, Eeva; Saralahti, Ilja (Suomen ympäristökeskus, 2022)Ruokajärjestelmämme kärsivät monista yhteen kietoutuneista kestävyysongelmista. Ongelmia ei korjata yksittäisillä teknologisilla ratkaisuilla, vaan muutoksia tarvitaan läpi koko ruokajärjestelmän. Muutosten laajuuden vuoksi ...