Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorYrjönsuuri, Mikko
dc.contributor.authorHokka, Vili
dc.date.accessioned2024-05-24T06:32:48Z
dc.date.available2024-05-24T06:32:48Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95138
dc.description.abstractTutkielmassa suoritettiin filosofinen analyysi Venäjän propagandan piirteistä ja vaikutuskeinoista, tavoitteena selvittää propagandan vaikutustapaa ja rationaalisuutta Ukrainan konfliktin ajalta. Rationaalisuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten perusteltuna tarkasteltavaa propagandanarratiivin väitettä tai oikeutusta voidaan pitää. Tutkielma jakautui kolmeen osaan, joista jokaisessa käsiteltiin osion teemaan liittyviä propagandanarratiiveja valittujen filosofien tutkimusta soveltamalla. Tarkasteltava propaganda otettiin ensisijaisesti Venäjän valtionmedioista, sekä poliittisesti merkittävien edustushenkilöiden lausunnoista. Tutkimuksen kolme osaa jakautuivat seuraavasti: Sota-termin semanttinen tutkimus, tunteiden roolin tutkimus, ja normatiivisten argumenttien tutkimus. Semanttisen tutkimuksen kohdalla ensisijaisesti tarkasteltava filosofilähde oli Alexander Moseley. Tunteiden tutkimuksessa tarkastelu nojasi ensisijaisesti Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden analyysiin. Propagandan normatiivisten väitteiden kohdalla osaltaan korostui Michael Walzerin suorittama tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että propagandan pyrkimyksenä oli saada aggressori näyttämään sotatoimissaan oikeutetulta. Eri propagandakeinot pyrkivät tähän eri keinoin: Sodan nimeäminen erikoisoperaatioksi pyrkii peittelemään hyökkäävän osapuolen omaa aggressiota. Tunteilla pyritään manipuloimaan rationaalista tahtoa epähumanisoimalla ja luonnehtimalla vastapuolta saastuttavaksi, luomalla rationaalisia uhkakuvia, ja herättämällä pelkoa. Tunteet vetoavat rationaalisiin perusteluihin, jotka kuitenkin lähemmän tarkastelun myötä paljastuivat kontekstissaan epärationaalisiksi. Normatiivinen propaganda pyrki tarjoamaan suorat oikeutukset Venäjän toimille vetoamalla Ukrainan kuulumiseen Venäjälle, esittämällä kyseessä olevan taistelu fasismia vastaan, ja osoittamalla länsimaiden kaksinaismoralismia. Havaittiin, että propaganda ei tarjonnut rationaalisia perusteluja sotatoimille: propaganda vetoaa osittain hyväksytyiksi tunnustettuihin periaatteisiin, joilla sotien aloittamista voidaan oikeuttaa, mutta näiden periaatteiden ei osoitettu olevan tarpeeksi läsnä Ukrainan konfliktin tapauksessa.fi
dc.format.extent65
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.titleErikoisoperaatio, tunteet, normit : filosofinen katsaus Venäjän propagandaan Ukrainan konfliktissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202405243902
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePhilosophyen
dc.contributor.oppiaineFilosofiafi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi201
dc.subject.ysopropaganda
dc.subject.ysoVenäjä
dc.subject.ysosodat
dc.subject.ysofilosofia
dc.subject.ysoUkraina
dc.subject.ysoVenäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysoetiikka
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright