Osakemarkkinoiden anomaliat poikkeusaikoina Pohjoismaissa

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan a) viiden osakemarkkinoilla usein esiintyvän anomalian olemassaoloa poikkeusaikoina 2020–2022 pohjoismaisilla markkinoilla, b) voiko anomalioiden avulla tehdä voittoa poikkeusaikoina ja c) voiko laskentatoimen tunnuslukujen avulla ennustaa anomalioiden esiintymistä tai vahvuutta. Tutkimuksessa käsitellään rahoitusmarkkinoita, CAPM-mallia, osinkojen verotusta, transaktiokustannuksia pörssissä laskentainformaation merkitystä ja arvorelevanssia sekä käyttäytymistaloustiedettä. Tutkimuksessa esitellään tutkitut anomaliat ja kerrotaan niiden viitekehykset sekä yleisemmät niitä selittävät teoriat ja tarkastellaan myös anomalioihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkimuksessa esitellään tutkitut pörssit ja niiden pääindeksit yrityksineen. Tutkimuksessa käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan osakemarkkinoiden pääindeksejä vuosilta 2010–2022. Tutkimus toteutetaan osinkoanomalian osalta tapahtumatutkimuksena ja muiden anomalioiden osalta korrelatiivisena tutkimuksena. Tarvittava aineisto on hankittu Nasdaqin nettisivuilta ja Refinitiv-sovelluksesta. Tutkimuksessa löytyy viitteitä tammikuu-, toukokuu- ja viikonpäiväanomalioiden olemassaolosta, mutta osinkoanomalian olemassaolosta ei tutkimuksessa löydy selkeää yhtenäistä todistusaineistoa. Selkeimmät anomalian tunnusmerkit löytyvät kuunvaihdeanomalian osalta. Poikkeusaikoina viikonpäiväanomalia esiintyi voimakkaammin, kuin normaaliaikoina. Toukokuu- ja tammikuuanomalioiden osalta poikkeusajat antoivat hieman erilaisia tuloksia normaaliaikoihin verrattuna. Osinko- ja kuunvaihdeanomalioiden eri aikojen tulokset olivat yhteneviä. Eräät laskentatoimen tunnusluvut, kuten EPS, korreloivat anomalioiden esiintyvyyden kanssa. Anomalioiden hyödyntäminen rahallisesti näyttäytyy tutkimuksen mukaan hankalalta. Tutkimus tarjoaa yhteenvedon useasta anomaliasta sekä niiden suhteesta markkinoilla vallitsevaan makrotaloudelliseen tilanteeseen ja laskentatoimen tunnuslukuihin nähden. Tutkimusta voidaan pitää hyvänä pohjana tarkemmalle jatkotutkimukselle sekä suurpiirteiselle päätöksenteolle markkinoilla.