dc.contributor.author | Räsänen, Tytti | |
dc.date.accessioned | 2024-05-20T05:10:32Z | |
dc.date.available | 2024-05-20T05:10:32Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94973 | |
dc.description.abstract | Vuoden 1881 maaliskuussa Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri II murhattiin. Häntä pidettiin Suomessa hyvänä hallitsijana, johtuen etenkin laajoista uudistusreformeista, joita toteutettiin niin Venäjällä kuin Suomessakin. Suomessa merkittäviä uudistuksia olivat muun muassa valtiopäivätoiminnan uudelleen alkaminen vuonna 1863 sekä kieliasetus samalta vuodelta. Aleksanteri II:n aikana ilmapiiri koettiin Suomessa myös vapautuneemmaksi.
Tässä tutkielmassa käsittelen sitä, kuinka suomalaisessa sanomalehdistössä muisteltiin Aleksanteri II:ta vuosina 1881 ja 1894. Lähdeaineisto koostuu erilaisista kirjoituksista, joita olen analysoinut diskurssianalyysin ja lähiluvun kautta. 1800-luvun loppupuolella sanomalehdistö laajeni ja sen rooli julkisen keskustelun formaattina kasvoi. Sanomalehdistä tuli tärkeitä poliittisten aatteiden äänitorvia, joita fennomaanit ja svekomaanit hyödynsivät, esimerkiksi valloillaan olleen kielikiistan suhteen. Poliittiset aatteet vaikuttivat osaltaan Aleksanteri II:ta muistelevien kirjoitusten taustalla. Aleksanteri II:n ympärille muodostui keisarikultti: hänen tekojaan ja persoonaa ihailtiin ja ylistettiin. Hänestä muovattiin sanomalehtien sivuilla ikään kuin malliesimerkki hyvästä hallitsijasta. Lopulta Aleksanteri II:n muisto konkretisoitui vuonna 1894, kun Helsingin Senaatintorilla paljastettiin Aleksanteri II:n muistopatsas ja sen kunniaksi vietettiin koko Suomen kattanutta kansanjuhlaa. | fi |
dc.format.extent | 123 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | Aleksanteri II | |
dc.subject.other | sanomalehdistö | |
dc.title | Aleksanteri II:n muistelu Suomen sanomalehdistössä vuosina 1881 ja 1894 | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202405203738 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Historian ja etnologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of History and Ethnology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomen historia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish History | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3031 | |
dc.subject.yso | diskurssianalyysi | |
dc.subject.yso | lähiluku | |
dc.subject.yso | muistelu | |
dc.subject.yso | historia | |
dc.subject.yso | keisarit | |
dc.subject.yso | autonomian aika | |
dc.subject.yso | sanomalehdet | |
dc.subject.yso | hallitsijat | |
dc.subject.yso | patsaat | |
dc.subject.yso | muistomerkit | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |