dc.contributor.author | Aira, Tuula | |
dc.date.accessioned | 2024-05-16T12:18:30Z | |
dc.date.available | 2024-05-16T12:18:30Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.isbn | 978-952-86-0178-4 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94917 | |
dc.description.abstract | Fyysinen aktiivisuus vähenee nuoruuden ja nuoren aikuisuuden välillä. Kaikkien liikkuminen ei kuitenkaan vähene, vaan osa nuorista säilyttää aktiivisuustasonsa ennallaan ja osa lisää liikkumistaan. Liikkumisen muutosta ja pysyvyyttä selittävät tekijät voivat olla erilaisia. Liikkumisen muutos saattaa heijastua myös sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten terveyskäyttäytyminen, demografiset ja psykososiaaliset tekijät, liikkumisen muodot ja paikallaanolo ovat yhteydessä liikkumiskäyttäytymisen muutokseen (liikkumisen muutosryhmään kuulumiseen) ikävuosien 15 ja 19 välillä. Lisäksi tutkittiin kardiometabolisten riskitekijöiden kehittymistä liikkumisen muutosryhmissä.
Tutkimuksen aineisto muodostui 254 suomalaisen nuoren liikemittaustiedoista, kyselylomakevastauksista sekä laboratoriomittauksista, jotka kerättiin osana seurantatutkimusta nuorten ollessa 15 ja 19 vuoden ikäisiä. Liikkumisen muutosryhmät muodostettiin aineistolähtöisesti.
Aineistosta muodostui kaksi vähenevän aktiivisuuden ryhmää ja aiemman aktiivisuustasonsa säilyttävien ryhmät (aktiivisuuden säilyttäjät ja läpi nuoruuden vähän liikkuvat) sekä pieni liikkumista lisäävien joukko. Liikuntaseuraosallistuminen oli yhteydessä aktiivisuuden säilymiseen, kun taas passiivisesti kuljetut koulu-, opiskelu- ja työmatkat sekä nuorena että nuorena aikuisena olivat yleisempiä vähän liikkuvilla. Keskusteluvaikeudet isän kanssa sekä vähäisempi vihannesten ja hedelmien käyttö olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään liikkumiseen sekä liikkumisen vähenemiseen alhaiselle tasolle. Jälkimmäisessä ryhmässä myös tupakointi nuorena aikuisena oli tyypillisempää. Liikkumisen lisääjien verenpaine laski seurannan aikana, kun taas painoindeksi, insuliini-, glukoosi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet kehittyivät epäedulliseen suuntaan liikkumista vähentävissä ryhmissä.
Liikkumisen väheneminen on yhteydessä epäedullisiin muutoksiin kardiometabolisissa riskitekijöissä jo nuorena. Liikuntaseuraosallistuminen tukee aktiivisuuden säilymistä. Terveyden edistäminen, joka ei suoraan liity liikkumiseen, kuten isien ja nuorten vuorovaikutuksen tukeminen, tulisi nähdä mahdollisuutena edistää liikkumista. | fin |
dc.description.abstract | The decline in physical activity (PA) from adolescence to young adulthood is well established. However, while some groups of adolescents follow the general pattern of decreased activity, others increase or maintain high or low activity. The correlates of different longitudinal PA patterns may vary, as may the health outcomes, offering valuable information for targeted health promotion. This study examined how demographics, psychosocial factors, health behaviours, PA domains, and sedentary time are associated with longitudinal PA patterns from adolescence to young adulthood. It also explored the relations between PA patterns and the development in cardiometabolic risk factors.
The cohort study data consisted of 254 Finns participating in the Diverging paths in physical activity and sports participation: Health Promoting Sports Club (HPSC) cohort study at ages 15 and 19. The data were collected by questionnaires, accelerometry, and laboratory measurements, and a data-driven method was used to identify the longitudinal PA patterns.
There was large variation in PA development between ages 15 and 19. The PA patterns included two decreasing PA patterns, as well as activity maintainers, inactivity maintainers, and a small group of PA increasers. Sports club participation was associated with maintained PA, whereas sustained passive commuting was associated with maintained inactivity. Communication difficulties with one’s father and lower fruit and vegetable consumption were related to decreased PA from moderate to low and maintained inactivity. Adolescents who decreased their activity from moderate to low also had a higher prevalence of smoking as young adults. Favourable blood pressure changes were found among PA increasers. Unfavourable changes in body mass index, insulin, glucose, and high-density lipoprotein cholesterol were found in groups with decreasing PA.
Decreasing PA is associated with unfavourable changes in cardiometabolic risk factors already in adolescence. Due to the large variation in PA development and related correlates, targeted health promotion is needed. Sports clubs have an important role in maintaining PA. Health promotion that does not directly involve PA (e.g. via support for open communication between adolescents and their fathers) may provide opportunities to promote PA. | eng |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.publisher | Jyväskylän yliopisto | |
dc.relation.ispartofseries | JYU Dissertations | |
dc.relation.haspart | <b>Artikkeli I:</b> Aira, T., Vasankari, T., Heinonen, O. J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Vähä-Ypyä, H., & Kokko, S. P. (2021). Physical activity from adolescence to young adulthood : patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. <i>International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 18, Article 85.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1186/s12966-021-01130-x"target="_blank"> 10.1186/s12966-021-01130-x </a> | |
dc.relation.haspart | <b>Artikkeli II:</b> Aira, T., Vasankari, T., Heinonen, O. J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Vähä-Ypyä, H., & Kokko, S. P. (2023). Psychosocial and health behavioural characteristics of longitudinal physical activity patterns : a cohort study from adolescence to young adulthood. <i>BMC Public Health, 23, Article 2156.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1186/s12889-023-17122-4"target="_blank"> 10.1186/s12889-023-17122-4</a> | |
dc.relation.haspart | <b>Artikkeli III:</b> Aira, T., Kokko, S. P., Heinonen, O. J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Niemelä, O., Vähä‐Ypyä, H., & Vasankari, T. (2023). Longitudinal physical activity patterns and the development of cardiometabolic risk factors during adolescence. <i>Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 33(9), 1807-1820.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1111/sms.14415"target="_blank"> 10.1111/sms.14415</a> | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.title | Physical activity patterns from adolescence to young adulthood: Their characteristics and relationship with cardiometabolic health | |
dc.type | Diss. | |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-86-0178-4 | |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.relation.issn | 2489-9003 | |
dc.rights.copyright | © The Author & University of Jyväskylä | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | doctoralThesis | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |