dc.contributor.advisor | Välimaa, Mira | |
dc.contributor.author | Ronkainen, Jonna-Mari | |
dc.date.accessioned | 2024-05-10T07:36:50Z | |
dc.date.available | 2024-05-10T07:36:50Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94740 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, kuinka lapsen oikeuksiin perustuvaa sosiaalityötä toteutetaan vanhempien erotilanteessa ja millaisia sosiaalityön keinoja lapsen tukemiseen siinä tilanteessa on.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on hankittu käyttämällä suomalaisia ja ulkomaisia hakupalvelimia ja rajattu koskemaan vuosia 2006–2023, eroja lapsiperheissä ja sosiaalityön kontekstia. Aineistoon on valittu kolme väitöskirjaa, yksi lisensiaatintutkimus ja kolme vertaisarvioitua artikkelia, joista kaksi on kansainvälisiä julkaisuja. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijät työskentelivät eri paikoissa vanhempien erotilanteessa. Perhe tuli kohdatuksi lastenvalvojan sopimustapaamisilla, olosuhdeselvitysprosessissa ja lastensuojelun työskentelyssä. Keskeisimmät sosiaalityöntekijöiden työtä ohjaavat lapsen oikeudet ovat Lapsen oikeuksien sopimuksen (60/1991, LOS) 3. artikla, joka velvoittaa lapsen edun ensisijaisuutta, 9. artikla lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa, 12. artikla lapsen oikeudesta tulla kuulluksi omassa asiassaan ja 5. ja 18. artiklat, jotka tunnustavat vanhempien ensisijaisuuden lapsen edun toteuttamisessa ja vanhempien oikeuden saada tukea kasvatustehtävässään.
Tutkimustulosten perusteella lapsen edun diskurssi sosiaalityöntekijöiden työskentelyssä kuvautui vahvana ja yhteistyövanhemmuuden nähtiin pääsääntöisesti toteuttavan lapsen etua. Kuitenkin lastenvalvojien tapaamisissa tuki lapsen ja etävanhemman suhteen ylläpitämiseksi kuvautui riittämättömänä ja tähän panostettiin vasta olosuhdeselvitysprosessissa. Lapsen kuuleminen kuvautui sosiaalityöntekijöiden työskentelyssä vahvuutena ja lapsen kuulemiset on toteutettu olosuhteet huomioiden. Sosiaalityöntekijät ovat panostaneet vanhemmuuden tukemiseen lapsen edun nimissä, ja työskentelyssä kuvautui useita menetelmiä perheen kanssa työskentelyyn. Kuitenkin esille tullut sosiaalityöntekijöiden resurssipula ja koettu menetelmäosaamisen puute vaikutti työskentelyn sisältöön. | fi |
dc.format.extent | 36 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Lapsen oikeuksiin perustuva sosiaalityö vanhempien erotilanteessa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202405103512 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | avioero | |
dc.subject.yso | sosiaalityö | |
dc.subject.yso | lastensuojelu | |
dc.subject.yso | vanhemmat | |
dc.subject.yso | sosiaalityöntekijät | |
dc.subject.yso | lasten oikeudet | |
dc.subject.yso | lapsen asema | |