Viipurin elinkeinoelämän kehitys 1865-1885 : kaupalliset ilmoitukset muutoksen ja jatkuvuuden kuvastajina

Abstract

Maisterintutkielmassa perehdytään Viipurin elinkeinoelämän kehitykseen aikavälillä 1865–1885 sanomalehtien kaupallisten ilmoitusten näkökulmasta. Tutkielmassa syvennytään tutkimuskysymyksiin siitä, miltä osin elinkeinoelämä muuttui, miltä osin se toisaalta jatkui samankaltaisena ja mistä syistä. Tarkastelun kohteena ovat kaupalliset ilmoitukset eli mainokset: ilmoittajat, toimialat, tuotteet sekä näiden kehitys kuudessa eri sanomalehdessä. Tutkimuksen tarvetta perustelee, että aikaisempi usein pitkälti makrotasoon keskittyvä tutkimus ei ole päässyt kaupunkitason muutoksen ytimeen varsinkaan vastaavanlaisella tutkimusasetelmalla.

1800-luvun jälkipuoliskon sanomalehdet tarjoavat näköalan menneisyyden elinkeinoelämään sen murroskohdassa, joka johtui taloutta liberalisoivasta lainsäädännöstä sekä teollistumisen aikaansaamista uusista tuotannon muodoista. Tutkielmassa syvennytäänkin tähän murroskohtaan paikallisen liike-elämän tekijöiden kaupallisen ilmoittelun näkökulmasta. Lisäksi perehdytään kauppahuoneiden merkitykseen paikallisen liike-elämän taustalla ja teollistumisen luomien mahdollisuuksien hyödyntäjinä. Elinkeinoelämässä resurssejaan esimerkiksi tehtaisiin siirtäneet kauppahuoneet olivat samalla muovaamassa uusien kaupan alalle tulijoiden lähtökohtia. Perinteiset kauppiassuvut pääomaintensiiviseen liiketoimintaan osallistuen loivat vaurautta, jota ne sijoittivat edelleen liike-elämän eri osa-alueilla, kuten uudistuvalla pankki- ja rahoitusalalla sekä teollisuudessa.

Tutkimuksessa osoitetaan, että kaupallisten ilmoitusten aineistoa aiempaan tutkimukseen yhdistämällä kyetään vastaamaan alueellisella tasolla elinkeinoelämän muutoksen syihin ja seurauksiin. Mainokset heijastivat aikansa menestyjiä ja olivat kaupan alaan keskittyen osoitus siitä, että tyypillistä oli markkinoida uudenlaisten hyödykkeiden erikoiskauppaa ja sekatavarakauppaa. Ilmoitusten perusteella Viipurissa myytiin paljon teollistuneiden maiden tuontihyödykkeitä, kirjallisuustuotteita, erilaisia elintarvikkeita sekä juomia. Jatkuvuus oli kuitenkin monilta osin kauppaa leimaava asiaintila, muutoksen kytkeytyessä teollistumisen mahdollistamiin uudenlaisiin tuotteisiin, kuten ompelukoneisiin ja toisaalta esimerkiksi monipuolistuvaan vaatteiden ja asusteiden tarjontaan.