Show simple item record

dc.contributor.advisorTauriainen, Teemu
dc.contributor.authorLiukkonen, Santeri
dc.date.accessioned2024-04-16T06:08:41Z
dc.date.available2024-04-16T06:08:41Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94310
dc.description.abstractTässä maisterintutkielmassa puolustettiin klassista tiedon määritelmää eli tietoa totena uskomuksena sitä vastaan esitetyltä niin kutsutulta Gettier-kritiikiltä. Aluksi tutkielmassa selvitettiin klassisen tiedon määritelmän kestävyyden kannalta keskeiseksi koetun Gettier-kritiikin nykykeskustelun filosofianhistoriallista taustaa, sekä artikuloitiin, mistä Gettier-tapauksissa on kyse. Tämän jälkeen tutkittiin Gettier-tapauksia koskevia intuitioitamme, joiden mukaan niin kutsutuissa Gettier-tapauksissa ei ole kyse tiedosta. Tutkielmassa esitettiin kaksi pääargumenttia, jotka osoittivat, että Gettier-tapauksissa on kuitenkin klassisen tiedon määritelmän sijaan merkittäviä ongelmia. Näiden kahden argumentin mukaan Gettier-tapauksiin sisältyy 1) tiedon kanssa yhteensopimatonta sattumaa tai hyvää onnea sekä 2) niiden keskeinen argumentatiivinen pohja perustuu semanttiselle virheelle, joka nojaa luonnollisen kielen epämääräisyyteen. Yhdessä nämä kaksi argumenttia merkitsivät, että toisin kuin filosofisessa nykykeskustelussa on aiemmin esitetty, Gettier-tapaukset eivät kykene kumoamaan klassista tiedon määritelmää kestävänä filosofisena tiedon analyysina. Tutkielman lopussa tutkittiin vielä klassisen tiedon määritelmän kestävyyttä filosofisena teoriana suhteessa neljään kriteeriin, jotka olivat 1) teoriaa vastaan esitetyt vastaesimerkit, 2) teoreettiset seuraukset, 3) teoreettinen merkittävyys ja 4) yksinkertaisuus. Osoittautui, että klassinen tiedon määritelmä vaikuttaa kestävältä tiedon määritelmältä myös irrallaan Gettier-tapauksista näiden kriteerien valossa. Tutkielmassa esitetystä kahdesta pääargumentista sekä klassisen tiedon määritelmän filosofisesta kestävyydestä päätellen todettiin, että klassista tiedon määritelmää voidaan pitää kestävänä tiedon analyysinä, hyödyllisenä ja toimivana aktuaalisena tiedon määritelmänä sekä filosofisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävänä teoriana tiedon luonteesta.fi
dc.description.abstractThis master's thesis defends the classical definition of knowledge as justified true belief against the so-called Gettier counterexamples. The thesis begins by examining the historical and philosophical background of the Gettier critique, which is considered central to the validity of the classical definition of knowledge. Additionally, it articulates what the Gettier cases aim to show in regards to the justified true belief analysis. Subsequently, the thesis explores our intuitions about Gettier cases, according to which these cases do not involve knowledge. The thesis presents two main arguments that demonstrate that Gettier cases have significant problems of its own. According to these two arguments, Gettier cases involve 1) coincidence or luck that is incompatible with knowledge and 2) their central argumentative basis rests on a semantic error that relies on the ambiguousness of natural language. Together, these two arguments mean that, contrary to previous claims in philosophical discourse, Gettier cases are not capable of refuting the classical definition of knowledge as a valid philosophical analysis of knowledge. Finally, the thesis examines the classical definition of knowledge as a philosophical theory in relation to four criteria: 1) counterexamples to the theory, 2) theoretical consequences, 3) theoretical significance, and 4) simplicity. It turns out that the classical definition of knowledge appears to be a valid definition of knowledge even in isolation from Gettier cases in light of these criteria. Based on the two main arguments presented in the thesis and the philosophical validity of the classical definition of knowledge, it is concluded that the classical definition of knowledge can be considered a valid analysis of knowledge, a useful and functional actual definition of knowledge, and a philosophically and socially significant theory of the nature of knowledge.en
dc.format.extent48
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.titleKlassisen tiedon määritelmän haasteet ja Gettier-kritiikki : klassisen tietokäsityksen kestävyys tietoteoriassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202404162930
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePhilosophyen
dc.contributor.oppiaineFilosofiafi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi201
dc.subject.ysoanalyyttinen filosofia
dc.subject.ysotiedonkäsitys
dc.subject.ysotieto
dc.subject.ysofilosofia
dc.subject.ysomääritelmät
dc.subject.ysotietoteoria
dc.subject.ysokäsitteet
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright