dc.contributor.advisor | Elo, Merja | |
dc.contributor.advisor | Ovaskainen, Otso | |
dc.contributor.author | Jantunen, Aapo | |
dc.date.accessioned | 2024-04-11T05:48:10Z | |
dc.date.available | 2024-04-11T05:48:10Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94273 | |
dc.description.abstract | Suomessa on ojitettu yli puolet soista maa- ja varsinkin metsätalouden käyttöön 1900-luvulla. Ojituksilla on ollut laajoja negatiivisia vaikutuksia Suomen soiden ekologiseen tilaan, jonka takia ennallistamisia on tehty etenkin suojelualueilla. Ennallistamisen pitkäaikaiset vaikutukset tunnetaan kuitenkin vielä yllättävän huonosti. Pro Gradu -työssäni tutkin, miten vedenpinnan taso vaikuttaa ennallistettujen soiden kasviyhteisöjen kehitykseen. Selvitin, voiko soiden vedenpinnan tasolla selittää ennallistettujen soiden kasviyhteisöjen muutoksia, ja kuinka tarkasti se on mahdollista. Tutkimus suoritettiin mallintamalla 151 tutkimussuolta kymmenen vuoden ajan kerättyä kasvi- ja vedenpinnan tasoaineistoa HMSC-menetelmällä. Käytetty aineisto sisältää ennallistettujen soiden lisäksi luonnontilaisia ja metsätalouskäyttöön ojitettuja soita, ja näiltä kaikilta on kerätty aineistoa ennen ennallistettujen soiden ennallistamista sekä 2, 5 ja 10 vuotta sen jälkeen. Näin ennallistamisen vaikutus voitiin erottaa muista soilla tapahtuneista muutoksista. Tutkimuksessa havaitsin keskimääräisen vedenpinnan tason nousseen ennallistamisen myötä neljällä kuudesta tutkitusta suotyypistä. Muutos tapahtui usein jo kahdessa vuodessa. Havaitsin ennallistamisen vaikuttaneen myös kaikkiin tutkittuihin kasvilajeihin. Vaikka vedenpinnan tasoa mitattiin soilla vain neljästi kymmenen vuoden aikana, havaitsin sen ja kasvilajien runsauden välillä useita selkeitä yhteyksiä. Vedenpinnan tason tietäminen paransi mallien kykyä ennustaa kasvilajien runsautta 54 % tapauksista. Luotuja malleja on mahdollista käyttää ennustamaan suon ennallistamisen jälkeistä kehitystä vain kahden inventointikerran perusteella. Näitä ennusteita voidaan käyttää arvioimaan ennallistamisen jälkeisten korjaavien toimenpiteiden hyötyjä ja seurannan tarvetta tapauskohtaisesti. | fi |
dc.description.abstract | More than half of the original peatlands have been drained for forestry and agriculture in Finland during the 20th century. The drainage has had an extensive impact on the ecological state of peatlands in Finland. For this reason, restoration work has been started especially in conservation areas. The long-term effects of peatland restoration are still surprisingly poorly known. In this master’s thesis I studied how water table level affects the development of plant communities in restored peatlands. I studied if and how well water table level data gathered from the plant monitoring sites can be used to predict changes in the plant communities. The study was conducted by modelling plant and water table level data collected from 151 peatlands over 10 years with a method known as HMSC. The dataset contains restored, pristine, and drained peatlands and data was collected from all of them before restoration of restored peatlands and 2, 5, and 10 years after restoration. This made it possible to distinguish the effect of restoration from other changes happening in boreal peatlands. I found out that due to restoration the mean water table level rose in four of the six peatland types studied. The effect was often seen only in two years. I also found that restoration affected all the studied plant species. Although water table level was measured only four times during the ten-year period, I found that there were many clear associations with water table level and abundance of studied plant species. Knowing the water table level increased predictive power of models in 54 % of the cases. These models can be used to predict the development of a restored peatland by sampling the site only twice. These predictions can be used to estimate the benefits of post-restoration adjustments and the need for monitoring case-by-case. | en |
dc.format.extent | 57 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | HMSC | |
dc.subject.other | lajien esiintymisen yhteismallinnus | |
dc.title | Vedenpinnan tason vaikutus ennallistettujen soiden kasvillisuuden kehittymiseen | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202404112840 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede | fi |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 40151 | |
dc.subject.yso | bayesilainen menetelmä | |
dc.subject.yso | ennallistaminen | |
dc.subject.yso | suot | |
dc.subject.yso | kasvillisuus | |
dc.subject.yso | ojitus | |
dc.subject.yso | ekologia | |
dc.subject.yso | suokasvillisuus | |
dc.subject.yso | ekosysteemit (ekologia) | |
dc.subject.yso | mallintaminen | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.rights.accessrights | The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2). | en |
dc.rights.accessrights | Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2. | fi |