“When he was born, I decided to give him an opportunity to speak Russian

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan perheen kielipolitiikkaa (Family Language Policy, FLP) Suomessa asuvissa yksinhuoltajaperheissä, jotka käyttävät venäjää perhekielenä. Työ pohjautuu kielipolitiikan (Language Policy, LP) kolmiosaiseen viitekehykseen, joka käsittää kieli-ideologiat tai -uskomukset (eli käsitykset kielestä ja sen varianteista), kielikäytänteet (eli kielenkäytön tavat) ja kielisuunnittelun tai hallinnan (eli pyrkimykset muuttaa kielikäytänteitä). Tässä tutkimuksessa myös laajennetaan joitakin mallin teoreettisia lähtökohtia. Metodologisesti tämä väitöskirja pohjautuu neksusanalyysiin ja noudattaa sen kolmea metodologista vaihetta, jotka ovat kartoittaminen, navigointi ja muokkaaminen. Aineisto koostuu kahdeksan äidin haastatteluista ja kahden perheen videoimista vuorovaikutustilanteista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, erityisesti oman äidinkielen opetukseen tavoitteisiin ja sisältöihin liittyviä määräyksiä, käytettiin myös tietolähteenä, kun analysoitiin oman äidinkielen opetuksen roolia perheen kielipolitiikassa. Tulokset osoittavat, että venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet, jotka kasvattavat lapsensa kaksikielisesti, pyrkivät luomaan ja neuvottelemaan sukulaisuussuhteita, jotka toimivat resursseina heidän perheidensä kielipolitiikalle. Perheen vuorovaikutuksen analyysi osoittaa, että venäjää käytetään matriisikielenä kielellisen sosiaalisaation mahdollistamiseksi, vaikka äidit pyrkivätkin luomaan tilaa koko kielellisen repertuaarinsa käyttämiselle puhuessaan lastensa kanssa. Tuloksissa korostuu myös venäläistaustaisten perheiden Suomessa elämiseen liittyvä kompleksisuus ja ristiriidat, joista seuraa epävarmuus perheen kielipolitiikasta sekä suomen kielen roolin kasvu perheen kielenä. Tämän lisäksi oman äidinkielen opetuksen asema vapaaehtoisena oppiaineena aiheuttaa jännitteitä ja ristiriitoja perheiden kielipolitiikkaan. Tämä väitöskirja laajentaa tietämystä perheen kielipolitiikasta keskittymällä yksinhuoltajaperheisiin, perhemuotoon, jota on tähän mennessä tutkittu liian vähän. Lisäksi tutkimus tuo esiin perheen ja siten myös perheen kielipolitiikan dynaamisuuden, johon ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota.

This dissertation examines Family Language Policy (FLP) in single-parent families residing in Finland and supporting Russian as their family language. It builds on the tripartite framework of Language Policy (LP) which encompasses language ideologies or beliefs (i.e., conceptions about language and its varieties), language practices (i.e., habitual pattern of language use), and language planning or management (i.e., efforts to alter language practices), and expands some of its theoretical premises. Methodologically this dissertation is guided by nexus analysis and follows the three methodological steps of engaging, navigating, and changing. The data consists of interviews with eight mothers and video-recorded interactions from two families. The Finnish National Core Curriculum for Basic Education, especially the guidelines related to heritage language instruction, was also used as a significant data source during the analysis of FLP when focusing on the role of heritage language classes. The findings show that single-parent, Russian-speaking families who raise their children bilingually tend to create and (re)negotiate kinships which serve as a resource for their FLPs. Analysis of the family interactions indicates that Russian is used as a matrix language for language socialization reasons, though the mothers tend to create space for deploying their linguistic repertoires when talking with their children. The findings also point to the complexities and contradictions that the families navigate in Finland, resulting in hesitant FLP and an increasing role for Finnish. Besides that, the status of heritage language serves as a source for family tensions and discursive contradictions in the families’ language management. This dissertation expands FLP scholarship by focusing on single-parent families, a family form that has been under-examined to this date. It also brings to light the fluid dimension of family and consequently FLP, which previously has not been given due attention.