Tapaustutkimus mikropalveluiden teorian ja käytännön kohtaamisesta sovelluskehityksessä

Abstract

Sovelluskehityksessä sovellusjärjestelmät noudattavat arkkitehtuuria, mihin perustuen kokonaisuus rakentuu. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa eri kokonaisuudet ja niiden väliset suhteet. Perinteisin ja vanhin järjestelmäarkkitehtuuri on monoliittiarkkitehtuuri, jossa kaikki komponentit eli järjestelmän osat ovat yhdessä suuressa koodipohjassa, mistä tulee nimitys monoliitti. Kaikilla järjestelmäarkkitehtuureilla on erilaisia hyötyjä sekä haasteita, joita tulee punnita, kun tehdään päätös järjestelmän tai sovelluksen arkkitehtuurista. Nämä haasteet ovat johtaneet arkkitehtuurien kehitykseen, kun erilaiset tekijät ja muutokset ovat puskeneet järjestelmäarkkitehtuurien vaatimuksia eteenpäin. Kasvaneiden vaatimusten lisäksi teknologian kehitys on mahdollistanut uusien järjestelmäarkkitehtuurien synnyn. Mikropalveluarkkitehtuuri on kehittynyt tarpeesta paikata aiempien järjestelmäarkkitehtuurien puutteita, kuten esimerkiksi monoliitin tehottomuus ja sen hankala jatkokehittäminen, kun järjestelmä kasvaa liian suureksi ja monimutkaiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, kohtaavatko tieteellisen kirjallisuuden ja käytännön ammattilaisten näkemykset mikropalveluista sekä niiden hyödyistä ja haasteista. Käytännön ammattilaiset ovat ohjelmistoyritys Eduixin järjestelmäarkkitehteja. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa ammattilaiset on haastateltu puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla, ja näiden haastatteluiden tuloksia on verrattu kirjallisuuskatsauksessa kerättyyn materiaaliin, mikä muodostaa tieteellisen kirjallisuuden näkemyksen aiheesta. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa Eduixille informaatiota koskien mikropalveluita ja heidän valmiuksiaan käyttää mikropalveluita. Tätä informaatiota he voivat hyödyntää tehdessään päätöksiä liittyen mikropalveluiden käyttämisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarjota näkökulmaa kummaltakin osapuolelta, ja informoida tieteellistä kirjallisuutta ammattilaisten mielipiteestä koskien mikropalveluita: onko esimerkiksi tieteellinen kirjallisuus etääntynyt liikaa käytännöstä? Tämän tutkimuksen myötä voi myös paljastua tärkeitä jatkotutkimusaiheita tai keskeisiä kehityskohteita mikropalveluihin liittyen.

In application development, application systems follow an architecture, which forms the basis for the whole application system. The system architecture describes the different components and the relationships between them. The most traditional and the oldest system architecture is the monolithic architecture, where all components are contained in one large code base, hence the name monolith. All system architectures have different benefits and challenges that need to be weighed when deciding on the architecture of a system or an application. These challenges have led to the evolution of architectures as various factors and changes have pushed the requirements for system architectures forward. In addition to increased requirements, technological advances have enabled the development of new system architectures. The microservice architecture has evolved from the need to address the shortcomings of previous system architectures, such as the inefficiency of the monolith when it comes to further developing it, when the system grows too large and complex. This study aims to find out if the views of scientific literature and the views of the professionals meet regarding micro- services and their benefits and challenges. The professionals chosen for this study are system architects from a software company Eduix. The study is a qualitative study and the professionals have been interviewed in the form of semi-structured interviews, and the results of these interviews have been compared with the literature review, which forms the scientific literature view about microservices. The aim of the study is to provide Eduix with information about microservices and their capacity to use microservices, which they can utilize when they make decisions regarding the use of microservices. The study also aims to provide a perspective from both sides, and to inform the scientific literature about the opinion of the professionals concerning microservices. For example, if the scientific literature has become too distant from practice, or if this research reveals important areas for future research or key developments in the field of microservices.