”Rakas, ostetaan meille sähköauto” : parisuhteen vaikutuksesta ympäristötietoisuuteen ja -toimintaan Suomessa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään sitä, miten parisuhde mahdollisesti vaikuttaa sen osapuolten ympäristötietoisuuteen ja -toimintaan Suomessa. Ympäristötietoisuudesta tarkastelen erityisesti ympäristöhuolta, ympäristöasenteita ja luopumishalukkuutta. Ympäristötoiminnan jaan yksityiseen (esimerkiksi naudan- ja lampaanlihan syönti) ja julkiseen (esimerkiksi yhdistysjäsenyydet). Aihe on tärkeä, koska ympäristöongelmat ovat monimutkaisia ja ilkeitä ongelmia, jotka kytkeytyvät vahvasti yhteiskuntaan. Siten on perusteltua, että myös sosiologia tutkii ympäristökysymystä. Myös parisuhde on tärkeä asia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tutkielman aineistona on International Social Survey Programmen (ISSP) Ympäristö IV: Suomen aineisto vuodelta 2020. Aineisto pohjautuu kyselyyn (N = 1 317), ja teen sille kvantitatiivisen sekundaarianalyysin. Yhteyksiä havainnoivalla tasolla käytän ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä ja selittävässä vaiheessa kontekstuaalianalyysiä. Esitän aineistolle seuraavat kysymykset: 1) Näkyykö aineistossa sukupuolittuneisuus naisten hyväksi ympäristötietoisuudessa ja -toiminnassa? ja 2) Onko ympäristötietoisuudessa ja -toiminnassa eroja parisuhteessa olevien ja sinkkujen välillä? Osoitan ensiksi, että ympäristötietoisuus ja -toiminta ovat tämänkin aineiston perusteella sukupuolittuneita naisten hyväksi ja että asia ilmenee melkein kaikkien muuttujien kohdalla. Aineistosta löytyy myös tilastollinen yhteys parisuhteen ja ympäristötietoisuuden ja -toiminnan välillä. Parisuhde siis pienentää sukupuolten välisiä eroja, erityisesti parantamalla miesten lukemia. Kontekstuaalianalyysistä käy ilmi, että parisuhde todellakin selittää osan näiden muuttujien vaihtelusta mutta että selitysosuus jää alle kymmenen prosentin. Elaboraatio paljastaa, että lähentyminen on molemminpuolista: miesten ympäristötietoisuus ja -toiminta kohenevat parisuhteessa, naisten vastaavat taas heikkenevät ympäristöhuolta lukuun ottamatta. Hieman yllättäen asetelmaa muuttavat taustamuuttujista erityisesti kotitalouden bruttokuukausitulot. Tämä tutkimus tuo merkityksellistä tietoa tärkeän asian vaikutuksesta toiseen tärkeään asiaan. Jatkotutkimusta kuitenkin tarvitaan taustalla toimivista mekanismeista. Perustuuko ilmiö parinvalintaan, vaikuttavatko kumppanit toisiinsa, onko kyse molemmista vai kenties jostakin aivan muusta?