dc.contributor.advisor | Ruuskanen, Petri | |
dc.contributor.author | Jaatinen, Joella | |
dc.date.accessioned | 2024-02-12T07:06:46Z | |
dc.date.available | 2024-02-12T07:06:46Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93323 | |
dc.description.abstract | Tässä kanditutkielmassani tarkastelen suomalaisten kapitalismikriittisyyttä ja tutkin, vaikuttavatko vastaajan ikäluokka, sukupuoli tai subjektiivisesti koettu yhteiskuntaluokka hänen kapitalismikriittisyyteensä. Teoreettisena viitekehyksenä olen tarkastellut Karl Marxin, Joseph Schumpeterin sekä Karl Polanyin erilaisia näkemyksiä kapitalismista ja siihen liittyvistä kriiseistä. Käsittelen kriisejä myös vuosien 2007–2009 finanssikriisin sekä vallitsevan ilmastokriisin kautta, jotka ovat myös edesauttaneet uusien yhteiskunnallisten liikkeiden syntyä, joista moni juuri kritisoi vallitsevaa kapitalistista talousjärjestelmää.
Aineistona käytän Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyllä 2022 julkaistua arvo- ja asennetutkimusta. Selitettävä
muuttuja on kapitalismikriittisyys ja selittävinä muuttujina toimivat ikäryhmät, sukupuoli sekä subjektiivisesti koettu
yhteiskuntaluokka. Aluksi tutkin jokaista muuttujaa erikseen yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tämän jälkeen tarkastelin vielä kaikkia muuttujia yhdessä MCA-monimuuttujamenetelmällä ottaen mukaan vielä koulutuksen
kontrollimuuttujaksi.
Saatujen tulosten perusteella ikäryhmän nuorentuessa, kasvaa kapitalismikriittisyys myös lineaarisesti aina 90-luvulla syntyneisiin asti. 00-luvulla tai myöhemmin syntyneiden kohdalla kriittisyys kuitenkin kääntyy laskuun. Sukupuolen kohdalla kaikista kriittisimmin kapitalismiin suhtautuneet ovat muunsukupuolisia ja miesten asenteet olivat
puolestaan kaikista myönteisimmät. Yhteiskuntaluokkaa tarkastellessa huomattiin kapitalismikriittisyyden lisääntyvän, mitä alempi vastaajan koettu yhteiskuntaluokka oli.
Jokaista muuttujaa erikseen tarkasteltuna yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla havaittiin, kuinka kaikilla muuttujalla oli erittäin merkitsevä yhteys kapitalismikriittisyyteen. Kuitenkin MCA-monimuuttujamenetelmää käyttäessä
kuitenkin havaitsin ikäryhmän selitysasteen pudonneen tilastollisesti ei merkitseväksi sukupuolen ja yhteiskuntaluokan pysyessä edelleen tilastollisesti erittäin merkitsevänä. | fi |
dc.format.extent | 42 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | kapitalismikritiikki | |
dc.title | Kriiseistä kritiikkiin : suomalaisten kapitalismikriittisyys ja sitä selittävät tekijät | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202402121805 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Sociology | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 203 | |
dc.subject.yso | kvantitatiivinen tutkimus | |
dc.subject.yso | kapitalismi | |
dc.subject.yso | kriisit | |
dc.subject.yso | kritiikki | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |