Paikkatietoa ja muistitietoa yhdistämässä : Porin Pihlavan muistin paikkoja

Abstract

Yhdistämällä muisti- ja paikkatietoa voidaan tunnistaa ja vahvistaa tutkimuskohteena olevan alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien yhteisöllisiä merkityksenantoja. Tarkastelen Porin Pihlavan muistin paikkoja ja niihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia 1960–1990- luvuilta. Tutkimukseni yhdistää digitaalista kirjallista muistitietoa ja paikkatietotutkimusta sekä tarkastelee yhdistämisen mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Tarkastelen sitä, miten paikkatieto soveltuu muistitietotutkimukseen. Lisäksi analysoin aineistostani, mitä paikkatiedon avulla saadaan selville Pihlavan muistin paikoista sekä minkälaisia muistoja ja kokemuksia niihin liitetään. Menetelminä käytän lähilukua sekä kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa. Äänen saavat asukkaat, jotka kertovat lähiöistyneen Pihlavan muistin paikkojen merkityksistä itselleen ja yhteisöilleen. Paikkatietotutkimuksessa on menossa tilallinen ja emotionaalinen käänne, ja siksi se on uutta ja kiinnostavaa. Artikkelin tavoitteena on tämän monialaisen tutkimussuuntauksen metodologinen ja käsitteellinen jäsentäminen. Tutkimusaineistossa nousi esille Pihlavan kerrostaloalueet sekä jokisuistossa sijaitseva Halssin historiallinen asuinalue ja Viinahaminan lehtometsäinen ulkoilualue, joihin liittyi sekä henkilökohtaisia että kollektiivisia kokemuksia. Muistitietoa ja kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa yhdistämällä oli mahdollista tutkia paikkoihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia. Artikkelini osoittaa menetelmän mahdollisuuksia ja ongelmakohtia sekä täydentää Pihlavan paikallishistoriaa.

By combining memory data and spatial data, it is possible to identify and strengthen the communal identities and significance of places among inhabitants and other stakeholders. In this article, I examine the memories of place connected to the Pihlava suburb situated in Pori, Finland and the associated memories, experiences, feelings and sensations from the 1960s to the 1990s. Methodologically, my research combines digital written memory data and spatial data research and examines their suitability as analyzed against one to another. For deeper qualitative analysis I applied further close reading method, experiential GIS (Geographic Information Systems) and historical GIS. My article gives heterogenous voices to the residents of Pihlava who tell about their significant places and their meanings to them and related communities. Spatial data research, it appears, is taking a spatial and emotional turn. Hence, one of the aims of this article is participating in methodological and conceptual discussions of a new, interdisciplinary research field. My data revealed the apartment building area in Pihlava, the historical residential area Halssi, as well as the recreation area Viinahamina, as significant places that had personal and collective experiences attached to them. By using experiential and historical GIS it was possible to engage the memories, experiences, feelings and sensations, as narrated in the data, associated with these places. What is more, I point to methodological possibilities and weaknesses of experiential and historical GIS for other scholars working with similar methods and topics. Finally, my article also contributes to the local history of Pihlava.