Developmental associations of physical activity, motor competence, perceived motor competence, health-related fitness, and weight status through adolescence : a 4-year follow-up study

Abstract

Tässä väitöskirjassa tutkittiin pitkittäisiä yhteyksiä viiden muuttujan välillä murrosiässä: motorinen pätevyys (mitattiin vauhdittomalla 5-loikalla, heitto-kiinniotto-yhdistelmällä sekä KTK-osatesteillä), koettu motorinen pätevyys (mitattiin koetun liikunnallisen pätevyyden kyselyllä), fyysinen kunto (mitattiin 20-metrin viivajuoksulla ja punnerrustestillä), fyysinen aktiivisuus (mitattiin kiihtyvyysantureilla) ja kehon painoindeksi (BMI). Lisäksi tarkasteltiin organisoidun urheiluseuraharrastamisen yhteyttä kunnon ja painoindeksin kehitykseen. Väitöskirjassa hyödynnettiin vuosien 2017–2021 aikana eri puolilta Suomea kerättyä aineistoa, johon osallistui alun perin 1167 suomalaista 5. luokan oppilasta, jotka olivat 11-vuotiaita vuonna 2017. Väitöskirja koostuu neljästä alkuperäisartikkelista (I–IV) ja yhteenveto-osasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Stoddenin ym. vuonna 2008 esittämää käsitteellistä mallia. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin edistyneitä menetelmiä, kuten kasvukäyrä-, siirtymä- ja profiilianalyysia. Osatutkimus I paljasti merkittävää yksilöiden välistä vaihtelua kaikissa päämuuttujissa. BMI:n jyrkempi nousu oli yhteydessä fyysisen aktiivisuuden jyrkempään laskuun sekä heikompiin parannuksiin kestävyyskunnossa. Osatutkimuksessa II havaittiin suhteellisen vakaat ja selkeät profiilit nuorten keskuudessa viiden päämuuttujan suhteen, joissa saman profiilin nuorilla oli yhteneviä piirteitä, kuten korkea motorinen ja koettu pätevyys, hyvä kunto ja korkea fyysinen aktiivisuus. Osatutkimus III osoitti, että suhteessa toisiinsa nuorten motoriset taidot vaihtelivat merkittävästi murrosiän aikana. Lisäksi heikompi motorinen pätevyys oli yhteydessä heikompaan kestävyyskuntoon ja vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen neljän seurantavuoden aikana. Osatutkimuksessa IV huomattiin, että urheiluseuraharrastuksen lopettaminen oli epäedullisesti yhteydessä fyysiseen kuntoon. Väitöskirjan havainnot tarjoavat arvokkaita näkemyksiä fyysisen aktiivisuuden ja siihen liittyvien muuttujien vuorovaikutuksesta murrosiässä. Näiden tulosten perusteella voidaan kehittää strategioita fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi, kunnon parantamiseksi sekä ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi.

This dissertation investigated longitudinal associations among five variables: motor competence (assessed using the 5-leaps, throw-catch combination, and KTK subtests), perceived motor competence (assessed using a perceived sport competence questionnaire), health-related fitness (measured via the 20-meter shuttle run and push-up tests), physical activity (monitored with accelerometers), and body mass index (BMI) across the transition from early to middle adolescence, with participation in organized sports as a potential confounding factor. This dissertation consists of four original articles (I-IV) and a summary section. The data were collected from various regions in Finland over the period 2017 to 2021. The initial study population comprised 1 167 Finnish 5th grade students who were 11 years old in 2017. The conceptual model proposed by Stodden et al. (2008) served as the theoretical framework. The four studies applied advanced statistical methods, including latent growth curve, transition, and profile analyses. Study I revealed significant intra- and inter-individual variance in all five key variables. The results showed that a larger increase in BMI was correlated with a greater decline in MVPA and fewer improvements in cardiorespiratory fitness. Study II revealed relatively stable and distinct profiles among adolescents based on the five key variables. The adolescents in the different profiles shared similar characteristics, such as high actual and perceived competence, fitness, and physical activity. Study III showed over time that the adolescents exhibited varying levels of motor competence and that lower motor competence was associated with lower cardiorespiratory fitness and physical activity. Study IV found that dropout from organized sports was associated with a plateau in health-related fitness, emphasizing the importance of continued participation in physical activity. The overall findings offer valuable longitudinal insights into the interaction of variables closely associated with physical activity and physical health during adolescence. They provide a foundation for developing strategies to promote physical activity, improve fitness, and prevent overweight and obesity during this crucial stage of development.